tiistai 28. huhtikuuta 2015

Töitä!


Sisilisko paistatteli päivää halkopinossa ja seuraili meidän pihatöiden tekoa eilen. Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus kertoa kotipihan puuhailuista (haravoinnissa ja oksien silppuamisessa ei ole edes paljoa kerrottavaa), sillä  minä sain töitä! Neljä vuotta minä olen tuossa talossa ollut töissä ja monella määräaikaisella sopimuksella. Tämä oli nyt kolmas kerta kuin avoimen haun kautta työtäni hain ja tämä oli myös kolmas kerta kun minut siihen valittiin ja vihdoinkin sopimus on vakituinen!
Nyt olen määräaikaisella sopparilla toukokuun loppuun töissä ja kesän olen työttömänä, mutta elokuun ensimmäisestä alkaen töitä on niin pitkään kuin talo pysyy pystyssä. Onhan se työ ollut välillä raskasta ja työajat ovat enemmän kuin epäsäännölliset, mutta nyt saan myös oman osastoni omalle vastuulleni ja saan järjestää ihan jo fyysisen työympäristöni juuri sellaiseksi kuin haluan. Tähän asti olen kokenut olevani toisen ihmisen työhuoneessa lainaamassa pöydänkulmaa ja samalla omien päätösten teko on ollut vaikeaa kun aina on pitänyt kysyä "työhuoneen omistajan" mielipidettä. Siivoamisen ja paikkojen järjestämisen olenkin jo aloittanut ja paljon roinaa on jo päätynyt roskikseen. Mutta ennen kuin minun  työtila toimii siten miten haluan sen toimivan, on edessä vielä lukuisia tunteja kaaoksen raivaamista. Mieli on hyvä ja energiaa riittää, joten ei siivoaminen ahdista ja itsellenihän minä sitä teen ja vieläpä omilla ehdoillani. 
Nyt kun tämä työasia on ratkennut, niin voin sanoa että juuri tätä minä halusin! Kun tulevaisuus oli vielä epävarma, niin koitin uskotella itselleni (ja vähän muillekin), että se tapahtuu minkä on tarkoitus tapahtua ja jos tämä työ ei ole minua varten, niin sitten saan jotain parempaa... Ja kissan viikset! Näin sen piti mennä ja näin se onneksi myös meni!


P.S. Punarinnat ja kottaraiset ovat saapuneet!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

K niin kuin kukka


Nyt on näsiä tuoksumassa salin pöydällä! En raskinut leikata kuin yhden oksan, mutta sekin riittää tuoksua tuomaan. Muutoinkin olen ollut kukkien kanssa tekemisissä tänään, sillä olen kylvänyt samettikukat ja laventelin. Laventelin kanssa en ole koskaan aiemmin onnistunut, mutta nyt luin kirjasta (Sonjan yrttitarha, kirjoittaja Sonja Lumme), että siementen täytyy antaa itää pari viikkoa huoneenlämmössä ja siirtää ruukku sitten pariksi viikoksi jääkaappiin. Kokeilen tätä keinoa ja jos ei onnistu, niin ostan laventelin taimena puutarhalta. Samalla kylvin myös keräkaalin ja koulin tomaatintaimet isompiin ruukkuihin. Chilit odottavat vielä isompia ruukkuja, mutta ruukut loppuivat kesken joten niiden kouliminen täytyi jättää myöhempään ajankohtaan.



Joulukaktuksen mullat on edelleen vaihtamatta, mutta juuri nyt en aijo sitä tehdä. Kaktus on nimittäin aloittamassa kukintaa ja jos edes puolet nupuista kukkii, niin kukinnasta on tulossa ISO! Jokaisen lehden päässä on nuppuja, useimmissa kaksi ja joissain peräti kolme. Nuppujen suurin uhka on kuivuminen joten olen kastellut kasvia nyt tiuhempaan kuin normaalisti ja myös suihkutellut sitä. Kesät pihalla ja normaalia viileämpi huoneilma taitavat sopia tälle kaktukselle.

P.s. Kurjet ovat saapuneet, samoin myös kuovit ja järripeipot :)

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kevään ensimmäiset kukkijat!


 
Kevään ensimmäiset kukkijat ovat aloittaneet kukintansa! Näsiää kasvaa muutamia oksia tuossa tien toisella puolella metsässä. Ne ovat todella ihanan tuoksuisia ja kauniita. Kasvin myrkyllisyydestä huolimatta ajattelin tuoda oksan sisälle tuoksumaan, kunhan useampi nuppu on avautunut.


Pihassa ensimmäisinä olivat tänäkin vuonna valkoiset pikku krookukset. Ne kasvavat pihan varjoisimmassa kukkapenkissä ja silti ne ovat ensimmäisenä kukassa. 


Huussin edessä oleva vanha vanerilaatikko oli tarkoitus hävittää, sillä se ei oikein pysy enää kasassa. Laatikkoon toissa vuonna istutetut sipulikukat päättivät kuitenkin aloitaa kasvamisen vasta tänä keväänä, joten antaa laatikon olla vielä paikoillaan ja katson mitä sieltä oikein kasvaa. Muistaakseni istutin erilaisia pieniä tulppaaneita ja laukkaa.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Risujen silppuamista


Eilen on aloitettu tämän kevään urakka, eli risukasojen hävitys pihasta. Äiti ja isä olivat eilen täällä risutalkoissa ja ihan mukavan kokoinen kasa saatiin risuja hävitettyä. Isä erotteli silputtavat poltettavista ja äiti silppusi minkä kerkesi.


Minä levittelin märkiä sanomalehtiä saunan taakse ja kannoin silppua sanomalehtien päälle. Tarkoitus olisi, että saunan takana ei kasvaisi mitään. Tuhkatynnyrin ja lämpökompostorin ajattelin sinne sijoittaa, sillä talvella sinne on lyhyt matka luoda polkua lintulaudalta, joka on saunan kulmalla. Alunperin oli ajatuksena laittaa ne tontin toiselle kulmalle, mutta silloin ne olisivat todella kaukana kaikesta missä muutoinkin käydään, joten lumitöiden määrää minimoidakseni sijoitan molemmat lähemmäs jo olemassa olevia kulkureittejä, mutta silti piiloon katseilta. Ja olipas kuulkaa hyvä se päivä kun tuon idean keksin!


Ihan vielä ei ole urakka valmis, sillä koko tuo kuvassa näkyvä alue, saunanseinästä pihlajien väliin asti, olisi tarkoitus kattaa. Tontin raja menee tuossa puiden takana ja puiden välissä on aiemmin kasvanut juhannusruusua (kasvaa muutamissa paikoissa vieläkin) ja olisikin tarkoitus istuttaa niitä lisää rajaamaan tontin tätä reunaa.


Kaksi viikkoa sitten ostin itselleni kylpyammeen. Facebookissa hauskuutin kavereita sanomalla, että aion viihdyttää naapureita kylpemällä pellon laidalla, mutta todellisuudessa amme on tarkoitettu kasvimaalle laatikoksi. Ei nuo puiset laatikot ole läheskään niin pikäikäisiä, kun haluaisin niiden olevan, joten muita ratkaisuja on mietittävä ja amme on niistä ensimmäinen. 
Rojukasa ammeen vieressä on menossa kaatopaikalle heti kun kuormaa ollaan tekemässä. Ehjät tiilet olen kasasta jo kuskannut toisaalle kukkapenkin reunoiksi. Pitää vain hetki odotella maan sulamista, ennen kun pääsen maata kaivamaan.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pussukka


Pääsiäisloman olen aloitellut käsitöitä tehden. Idea on peräisin Molla Millsin Virkkuri-kirjasta. Suoraa ohjetta siellä ei ollut, mutta muita ohjeita soveltamalla tein itselleni pussukan. Materiaalina 12-säikeinen kalalanka (musta ja vihreä), numeron 2 virkkuukoukku ja Niilon vanha remmi.


Pussukka on tarkoitettu älypuhelimelle, joka ei oiken taskuihin mahdu ja harvemmin kanniskelen käsilaukkua mukanani esim. pihalla tai työpaikalla. Siitä on aina välillä tullut sanomista, kun minuun ei saa yhteyttä, joten jos nyt haluan itse olla tavoitettavissa, niin se on taas mahdollista.
Pussukka on virkattu spiraalina. 60 ketjusilmukkaa ympyräksi ja kiinteillä silmukoilla niin pitkä tuubi kuin tarvitsee. Molemmat langat kulkevat koko ajan mukana (6must.+6vihr.+6must.jne.) Yläreunaan jätin reiät remmeille ja pohjan ompelin umpeen nurjalta puolelta.


Remmi on Niilon vanha, joka on mennyt poikki jo vuosia sitten. Hamsterina olen remmin laittanut talteen, jos sitä vaikka joskus tarvitsee. No nyt tarvitsin ja ajattelin jopa jättää tuon nipsuttimen paikoilleen ja ommella vain remmin toisen pään kiinni. Isä tuo minulle huomenna nahkapaskon lainaan, jotta saan sen tehtyä, sillä noin paksusta nahkasta ei mene neula läpi ilman valmista reikää. Hyvä tuli, vaikka itse sanonkin.

Edellisen postauksen työasioista vielä sen verran, että ihan hyvillä mielin minä pääsääntöisesti olen. Eikä tämä epävarmuus työpaikasta ole mitään uutta, olenhan odotellut tuota paikkaa jo neljä vuotta. Odottaminen on vain siitä jännä asia, että mitä lähempänä odotuksen loppua olet, niin sitä vähemmän jaksaisit enää odottaa.