sunnuntai 30. marraskuuta 2014

1. Adventti


Hyvää ensimmäistä adventtia kaikille! Tästä se joulun odotus virallisesti alkaa. Tänään olen askarrellut "kirjakuusia". Kirpparilta olen ostanut muutamia vanhoja kirjoja ja niistä taittelin kuusen mallisia koristeita jouluksi. Minä tykkään :)

lauantai 29. marraskuuta 2014

Pulloja

Paikallisella "nettikirpparilla", eli RegiOnlinessa oli myynnissä vanhoja apteekin pulloja. Myynti-ilmoitus oli jätetty jo useita tunteja aiemmin, joten ajattelin pullojen jo menneen, mutta soitinpa siltikin myyjälle. Ja näin minusta tuli reilun 30 vanhan lääkepullon omistaja. On tuolla seassa muutamia muitakin lasipulloja, mutta onko sen niin väliä, sillä koko satsi maksoi vain 30€.



Yllä olevat etiketilliset pullot oli se syy miksi kukkaron nyörejä löysäilin, mutta eiköhän suurin osa muistakin pulloista omaan säilöön jää. Alemmassa kuvassa olevia pieniä kirkkaita pulloja on yhteensä kymmenen ja niihin saa kauniisti esille vaikka leikkokukkia tai pihalta poimittuja lepänkäpyjä. Voinhan toki alkaa matkustelemaan ja keräämään eri kohteista eriväristä hiekkaa muistoiksi. Kymmenen pulloa, kymmenen eri kohdetta.


lauantai 22. marraskuuta 2014

Kolme vuotta

3-vuotta sitten

Eilen tuli kolme vuotta siitä, kun sain oman kotini avaimet käteen. Monenlaista on matkan varrella sattunut ja valmista ei ole vieläkään. Monet kerrat olen epäillyt itseäni ja suutuspäissäni aikonut myydä koko paskan ja muuttaa vuokralle kaupunkiin, mutta täällä sitä edelleen ollaan. Toisinaan työmatka tuntuu liian pitkältä (lähinnä iltaesitysten jälkeen näin talvisaikaan, kun on jo pimeää) tai talon lämmittäminen liian raskaalta (lähinnä silloin kun tulen illalla kotiin ja sisällä ei ole kuivia puita). Hiiristä on ollut harmia, samoin rotasta ja ikkunatkin pitäisi kunnostaa ja ulkovuori maalata. Kolmen vuoden jälkeen tehtävälista tuntuu pidemmältä kuin taloa ostaessa. Paljon ollaan isän kanssa saatu tehdyksi ja monta asiaa voi jo ruksata listalta, mutta tällaisessa paikassa ei tekeminen lopu koskaan. Niin kauan kun tässä talossa asun, minulla tulee olemaan tekemättömien töiden lista. 
En siltikään vaihtaisi tätä mihinkään muuhun. Kun väsyneenäkin jaksaa ajaa töiden jälkeen kotiin ja autosta ulos astuessaan näkee kirkkaan tähtitaivaan, niin siinä se pitkä matka unohtuu ja samalla päivän murheet. Revontulet ja talven tuoksu. Se ihana hetki, kun huomaa että sama värivirheellinen talitintti käy ruokintapaikalla joka aamu kello yhdeksän. Se hetki kun jokaisessa pönttiksessä palaa tuli ja tietää talon lämpiävän.. Olen etuoikeutettu, kun voin asua näin! 

P.S. Pakko vielä lisätä, että se mönkään mennyt ensimmäinen vaihtoehto on nyt purettu. Ajoin sen paikan ohi pari viikkoa takaperin ja ei ollut talosta jäljellä enää mitään. Tyhjä tontti vain ja yksinäinen kaivonrengas. Olen pahoillani niiden vanhempien rouvien puolesta jotka olivat aikoinaan taloa myymässä. He kyselivät minulta, että aijonko talon purkaa ja olivat erittäin onnellisia, kun kerroin kunnostavani sen. Eivät toteutuneet heidänkään toiveet sen talon suhteen..

lauantai 15. marraskuuta 2014

Kirpparilla


Nyt olen kuusi ja puoli viikkoa ollut sairaslomalla tuon käden takia ja maanantaina olisi tarkoitus palata töihin. Mitään en ole saanut aikaiseksi koko tänä aikana, mutta ehkäpä sairaslomalla ei tarvitse mitään tehdäkkään. Aamulla oli kuitenkin sellaien olo, että jotain kivaa pitää vielä ennen maanantaita tehdä ja päätin lähteä ajelulle. Ja ihan "vahingossa" otin suunnaksi Evijärven kirpputorin.

 




Olen minä tuolla käynyt kerran aikaisemminkin ja ihan mukava kirppis se on. On sielläkin myynnissä sitä uutta halpiskrääsää joka valtaa koko ajan enempi ja enempi tilaa kirppareilta, mutta löytyy sieltä myös niitä oikeita löytöjä. Paljon olisi ollut mm. vanhaa Arabiaa, mutta olivat liian hintavia heräteostoksiksi.


Minä tuhlasin yhteensä yhdeksän euroa. Ostin kahdella eurolla peltisen teerasian kaveriksi tuolle isommalle purkille. Isokin purkki on kirpparilöytö, mutta enpä enää muista että mistä sen ostin ja paljonko se maksoi.


Erään pöydän ala oli kasa vanhoja työkaluja ja niiden seasta löysin vanhan metallisen taittomitan (2,5€). Blogeissa olen nähnyt näistä tehtyjä tähtiä ja ajattelinkin ripustaa tuon jouluksi valkeaa väliovea vasten koristeeksi. Kenties hieman jouluistanarua tai havuja kaveriksi.


Löysin myös tämän vanhan pyöreän rasian neljällä ja puolella eurolla. Nyt en osaa sanoa että onko se käsilaukku vai ei. Sisältä se on vuorattu kuten käsilaukku. Minä ajattelin säilyttää siinä eteisessä pyörivää tilpehöörää, kuten ylimääräisiä kengännauhoja, kenkävahaa ja kaikkia niitä heijastimia, jotka muistan kyllä kaupasta ostaa, mutta joita en saa laitetua takkien helmaan roikkumaan.
Laukku kaipaa kunnon pesua ihmesienellä ja meninkin sellaista ostamaan. Kaupassa huomasin että hyasintit ovat saapuneet ja siinä omaa yksilöäni valkatessa unohtui ne sienet. Tovin mietin että mitä olin kauppaan tullut hakemaan ja ostin sitten pussillisen pätkiksiä ja kaksi lonkeroa. Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Hiiribaari

Aikaisemmin lupasin kertoa siitä, kuinka täällä on ruokittu lintujen lisäksi myös muita luontokappaleita. Tuli nimittäin perustettua hiiribaari eteisen halkolaatikkoon. Tämä minun versio hiiribaarista eroaa kaupan versioista sen verran, että siinä ei ole myrkkyä ollenkaan.
Jäi kaksi maitopurkillista siemeniä yli silloin kun niitä linnunruokia väkersin. Ne purkit olivat pitkään siinä halkolaatikon päällä, että kunhan kaupassa käyn niin osatan lisää kookosrasvaa ja valan nekin purkit valmiiksi. En vain koskaan kaupassa sitä rasvaa muistanut ja sitten tuli se päivä kun oli vieraita tulossa ja eteinen piti saada nätiksi. Ei muuta kun kaikki romut siihen tyhjään halkolaatikkoon ja sinne ne purkitkin päätyivät ja unohtuivat.
Olin viikolla yön poissa kotoa ja kun tulin takaisin niin ihmettelin voimakasta hajua eteisessä. Kaikki joilla on ollut jokin jyrsijä lemmikkinä tietää sen hajun kun häkkiä ei ole siivottu tarpeeksi usein. Pissaa, kakkaa, siemensekoitusta, vettynyttä sanomalehteä. Koska kotona on joskus ollut gerbiili, niin tiesin mitä laatikosta löydän jo ennen kun olin edes kantta raottanut.


Molemmat puolentoista litran maitopurkit olivat tyhjiä ja sotku sen mukainen. Koska sotkuun syylliset eivät olleet lemmikeitä, niin laitoin varulta hengityssuojan ja vanhat hansikkaat ennen kun kippasin laatikon sisällön jätesäkkiin. Onneksi olin ollut niin fiksu, että olin laittanut laatikon pohjalle sanomalehdet, jotta haloista variseva puuroska on helpompi siivota pois. Se helpotti huomattavasti myös tämän sotkun selättämisessä.


Kunnon pesun ja puunauksen jälkeen kaikki talon hiirenloukut päätyivät laatikkoon odottamaan saalista. Ja onhan sitä saalista tullut. Haisulin lisäksi peräti 13 hiirulaista on heittänyt henkensä viime päivien aikana. Onhan täällä rapissut ja varsinkin makuuhuoneen katossa ja keittiössä hellan takana. Ehdin jo pohtia, että pitäisikö vintin lattiaa hieman aukoa, jotta saadaan loukkuja asennettua sinne missä ne hiiret rapisevat tai muutoin ne vielä syövät pilalle koko talon. Tänään ei ollut loukkuihin jäänyt enää ketään, joten toivottavasti hiirulaisia ei enää tällä erää ole alivuokralaisina. 

Mietin pitkään, että kerronko tätä ollenkaan, mutta niin kävi ja siinä tilanteessa oli pakko tehdä se mitä tein ja miksipä sitä salaamaan. 
Nuo loukut räpsähtävät aika kovaa ja kun täällä muutoin on jokseenkin hiljaista, niin muutaman kerran olen yöllä herännyt siihen kun loukku laukeaa. Pari yötä sitten heräsin loukun ääneen, mutta sepä ei ollutkaan vain yksi räpsäys, vaan kolina jatkui laukeamisen jälkeenkin. Ei auttanut muu kuin nousta ylös, ottaa halko hellan vierestä ja käydä kolauttamassa hiiri parka hengiltä. Tuntui pahalta, todella pahalta ja itkukin siinä tuli, mutta vasta jälkeenpäin. Se on kumma miten sitä vain toimii, kun on pakko ja miettii tekemisiään vasta kun tilanne on ohi. 
Kyseisen loukun nakkasin roskikseen. Siinä saattoi olla jokin vika ja toistamiseen en halua tuota kokemusta kokea. Muutoinkin olen käynnistänyt sellaisen hiirten houkuttimien eliminoinnin, eli kaikki sellainen mikä saattaisi hiirille maistua on hävitettävä tai säilöttävä sellaisiin astioihin, joihin hiiret eivät pääse. Esimerkkinä uuden roska-astian hankkiminen, sellaisen jossa on tiivis kansi ja kukkasipulien säilyttäminen muualla kuin eteisen kenkälaatikossa..

perjantai 7. marraskuuta 2014

Taviokuurna


Eilen ilmestyi punertava parvi lintuja minun pihlajaan (oli tilhiltä jäänyt vielä marjoja puihin, kun myräkkä yllätti syöjät ja ajoi metsään suojaan). Koskaan en ole tällaisia lintuja nähnyt ja ei niitä minun lintukirjatkaan tunnistanut. Google auttoi taas ongelmassa ja taviokuurniahan nämä ovat. Viime talvena näistä puhuttiin paljon radiossa, mutta kun ei siinä radiossa ole kuvaa, niin en tiennyt miltä ne näyttävät. Noin kymmenen linnun parvi viihtyi pihassa eilisen, mutta tänään en ole niitä enää nähnyt, taisivat jatkaa matkaa. Kiva kuitenkin, että poikkesivat! Ja olivat muuten aika rohkeita, kun eivät lähteneet pois vaikka koiran kanssa pihassa kuljettiin.




Myös punatulkut ovat ilmaantuneet piiloistaan.


Hieman paremmalla objektiivilla tässä olisi minun joulukorttikuva. Mutta nyt täytynee keksiä jotain muuta, kun ei kuvausvälineet ole sillä tasolla millä pitäisi.


Ruokapala maistuu ainakin tiaisille. JEE, ONNISTUIN!!

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Ruokinta aloitettu


Eilen katselin ikkunasta, että onpas iso parvi lintuja langalla.


Lähempi tarkastelu osoitti ne tilhiksi. Ajattelin, että tuo parvi varmasti putsaa minun pihlajat varsin nopeasti, joten päätin aloittaa pikkulintujen talviruokinnan. Tilhet ovat aiempinakin vuosina käyneet tyhjentämässä puut ja lähteneet sitten muualle, sillä ei niitä täällä enää talvella ole. En vain ole koskaan nähnyt niitä näin paljoa. Jos ylimpään kuvaan on mahtunut reilut 60 lintua, niin toinen mokoma jäi vielä kuvan ulkopuolelle.
 

Aiemmin tekemäni linnunruokapalat tarvitsivat siis ympärilleen verkot ja eilen ensimmäisen taivuttelin. Taidetaan minkkiverkon nimellä tuota verkkoa myydä ja siitä taittelin ja leikkasin sopivan kokoisen ja mallisen kappaleen ja "ompelin" sen rautalangalla kasaan.


Illalla vein ensimmäisen ruokapalan ulos ja hyvä niin, sillä tänään oli maisema jo aika erilainen. Myräkkä oli kova ja lintujen on varmasti vaikea löytää ruokaa lumen alta. On tuohon mönttiin jo ensimmäiset nälkäiset nokkansa iskeneet, mutta mitään suurta ryntäystä ei ole vielä ollut. Pitää tehdä samanlainen verkko myös sen isomman palasen ympärille, jotta saan toisenkin ruokintapaikan ja kyllä se lintulautakin taitaa pihalle vielä tulla. 
Muitakin eläimiä olen ruokkinut, mutta siitä huomenna enemmän..