sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Meni jo


Joulu meni jo. Mukavaa oli, mutta jo joulupäivänä mietin, että saako kuusen viedä pihalle. Ensi vuonna aijon panostaa jouluun heti kun siltä tuntuu, jotta kaikesta jouluhössötyksestä ehtii edes hetken nautia.
Se oli juhannus, kun kaivoin edellisen vuoden joululehdet kaappien perukoilta esiin ja nyt olen jo etsinyt viime kevään puutarhalehdet ja siemenkuvastot yöpöydälle. Se taitaa olla se odotus ja valmistelu joita minä eniten tässä elämässä kaipaan..
Kuvassa on ne lokakuun alussa kenkälaatikkoon laitetut narsissit. Eivät taida kukkia enää keväällä, mutta ovat juuri nyt parasta minun elämässäni. Uutta ja vihreää!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Hyvää Joulua!



Nyt on siivoilut siivoiltu ja koti koristeltu. Kinkku on uunissa ja minä istun ja juon glögiä. Ei kai tässä enää muuta kuin...
Hyvää joulua vaan kaikille!

torstai 19. joulukuuta 2013

Joulukuusi


Siellä se nyt salin nurkassa tököttää. Minun elämäni ensimmäinen oma joulukuusi. Hieman se on rimpula (näköjään laitoin sen myös kieroon) mutta kun ilmatteeksi sen naapurista sain, niin se on silloin hyvä. Maton se kaipaisi tuohon alle, mutta olen kotona jumissa ilman autoa, niin ilman mattoa täytyy nyt vain pärjätä tai sitten pitää vain nyhjätä tyhjästä jotain matonkaltaista.
Meinasin miltein kehitellä joulustressin itselleni ennen loman alkua, mutta "onneksi" tuli flunssa. Nyt voin tehdä vain sen pakollisen ja kaiken muun voin jättää hyvällä omallatunnolla tekemättä. Päätin myös olla viettämättä joulua työhuoneessa, joten kaiken jaloissa pyörivän roinan (kuten nuo maalaustarvikkeet) voi kasata sinne ja laittaa oven kiinni. Imurointia, koristelua ja kinkun paisto ja se olis sit siinä. Saisinko myös ensi jouluksi flunssan, kiitos!



tiistai 17. joulukuuta 2013

Tauluja ja ikoneita


Kävin viime viikolla Anttilassa ostoksilla ja siellä oli paikallisen Taideleipomon myyntipiste. Ostin sieltä yllä olevan grafiikanlehden ja vein sen kehystämöön. "Salonkisika Sulo" sai samanlaiset kultaiset kehykset kuin on Alex-tytöillä ja paikan tyttöjen likeltä, eli makkarin ikkunan toiselta puolen. Tekijä on Pirjo S. Sukunimestä en vain saa selvää, mutta olen tainnut olla hänen kanssaan samalla kankaanpainantakurssillä kolmisen vuotta sitten.


Samalla kertaa vein kehystämöön putsattavaksi ja uudellen kiinnitettäväksi myös tämän talosta löytyneen akvarellin. Nyt sen uskalsi ripustaa seinälle, ilman että täytyy pelätä sen putoamista. Kolmantena työnä vain yhden oman grafiikantyöni, jonka paspis oli saanut pienen vesivahingon. Sille en ole vielä löytänyt paikkaa, mutta kenties se päätyy työhuoneen seinälle.


Ja kun innostuin nyt tauluja ripustelemaan, niin laitoin samalla seinälle myös minun ikonit.Ylin ikoni on nimeltään Ennustus ja paremman kuvan siitä löytää linkin takaa. Alemmat ovat Mikael ja Gabriel.


Ei näistä nyt kovin hyvää kuvaa saanut, sillä on jo niin pimeää. Kaikki kolme ikonia ovat mummuni maalaamia ja enkelit sain lahjaksi täyttäessäni kahdeksantoista. Mummu maalasi meille kaikille serkuksille omat ikonit rippilahjaksi ja minunkin ikonit on maalattu kyllä sinä vuonna kun ripille pääsin, mutta olen kyllä aika varma, että sain ne vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Kenties mummu keksi tämän lahjaidean vasta sen jälkeen kun olin ensimmäisenä lapsenlapsena jo ripiltä päässyt. Tähän päivään asti nämä enkelit ovat olleet äidillä lainassa ja nyt haluin ne takaisin kun löysin niille paikan omasta kodistani.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Vajan paikka


Tällä viikolla kävi kaivinkone kaivamassa pintamaan pois vajan paikalta. Oli tarkoitus tilata sorakuorma tuohon jo nyt, mutta se siirrettiin keväälle. Juuri nyt en muista miksi, mutta isällä oli siihen jokin hyvä perustelu. Hyvä vaan, että se siirtyy keväälle, sillä tuohon monttuun kerääntyi heti aika reilusti vettä, joten salaojituksia täytynee tehdä jos halutaan estää uuden vajan uppoaminen liejuun.



Myrsky oli katkaissut yhden kaksilatvaisen männyn tuosta pihatien toiselta puolelta. Tänään ehti jo tulla pimeä, mutta huomenna ajattelin hakea siitä oksia maljakoihin joulua varten. Naapurin tonttiahan se on, mutta tuskin hän pahastuu jos hieman myrskyn jälkiä siivoilen.
Tänään on myös joululoman ensimmäinen päivä! Viime vuosina jouluvapaat ovat olleet lyhyempiä, mutta tänä vuonna on lomaa peräti 15päivää ja ihan tulee tarpeeseen nämä vapaat. Ensiviikko menee siivoillessa ja joulua valmistellessa. En minä ajatellut mitään ihmeellistä puuhailla, josko nyt joulukuusen saisin hankittua ja kinkun ostettua. Tänä vuonna vietän ensimmäistä kertaa joulun kotona ja ensimmäistä kertaa hankin sen kuusen ja paistan sen kinkun. Saapa nähdä miten siinä käy..

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kirjahylly


Nyt on saanut kirjahylly hyllylevyt ja olen voinut jo kantaa kirjoja paikoilleen. Isä ne levyt lopulta maalasi, kun minä en mukamas ehtinyt. Kaikki kirjat eivät ole vielä hyllyssä ja järjestyskin on väärä, mutta kovasti näyttää siltä, että kirjakaupoissa juoksentelua ei tarvitse vieläkään lopettaa.
Kirjat olen joskus järjestänyt hyllyyn värin perusteella ja se oli mukavan näköistä, mutta toimivuus oli aika kehno. Vaikka sitä kuvitteli muistavansa tietyn kirjan värin, niin monesti kansi ja selkämys ovat erivärisiä ja silloin tulee etsineeksi ruskeaselkäistä kirjaa keltaisten joukosta.
Nyt ajattelin pysytellä aihealue jaottelussa. Sekin on vaikeaa, sillä monet kirjat voivat kuulua useaan aihealueeseen. Olen koittanut ratkoa asiaa niin, että likeltä liippaavat aiheet ovat vierekkäin, kuten historia, taidehistoria, kirjat eri taiteilijoista ja opaskirjat taiteen tekemiseen. Vastaava ryhmä ovat koirakirjat, lintu- ja luontokirjat, puutarha- ja kasvimaakirjat sekä säilöntä- ja keittokirjat. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta tai pilkun viilaukselta, mutta jos jostain asiasta tekee itselleen tärkeän, niin sen kanssa tulee aikaa vietettyä. Olen joskus tylsällä hetkellä, myös viihdyttänyt itseäni järjestelemällä kirjahyllyn uudestaan.
Vaikeimpia ovat ne yksittäiset kirjat, jotka eivät tahdo kuulua oikein minnekkään tai kaikenlaiset vihkoset ja valokuvakansiot, jotka periaattessa kuuluvat kirjahyllyyn, mutta eivät kuitenkaan täysin. Nyt ajattelin kaiken "ylimääräisen" kirjahyllytavaran säilyttää työhuoneessa ja salin hyllyyn tulee vain "kunnon" kirjat. 
Näin vähästä ihminen saa puuhaa itselleen useammaksi päiväksi. Niin kuin ei miljoona tärkeämpää tehtävää olisi jonossa odottamassa vuoroaan..

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Maija


Tänään se tuli täyteen, 748sivua sitkeän naisen tarinaa. Tiedän, että romantisoin asioita ja herkistyn kaikesta turhasta, mutta osui ja upposi tämän kohdalla. Olen jo pitkään ajatellut, että en tiedä kirjallisesta yleissivistyksestä mitään ja olen pikkuhiljaa koittanut paikata tätä puutetta. Ihan silleen hiljaksiin, kertomatta kenellekkään. Vieläkään en tiedä, että kuka on Juurakon Hulda, mutta Myrskyluodon Maijan olen oppinut jo tuntemaan. 
Minun kirjassa on kaikki viisi tarinaa yksissä kansissa ja kesällä jo kyseisen kirjan ostin. Intoa olisi ollut lukemiseen vaikka kuinka, mutta tätä tekstiä täytyy aina hetkittäin miettiä, ennen kuin pystyy jatkamaan. Osui ns. omalle kohdalle. Olen monta kertaa miettinyt, että olen syntynyt väärään aikaan ja jos itse voisin valita ja kaiken uudestaan aloittaa, niin Myrskyluodolle voisin muuttaa. Luultavasti en selviäisi siellä vuorokautta pidempään, mutta ainahan sitä voi unelmoida.
Tässä kirjassa parasta on ollut kenties se, että näennäisesti heikko nainen on vahva. Uskon horjuminen ja itsensä vähättely, ovat hyvin tavalista tänäkin päivänä. Meidän vaan harvemmin TÄYTYY PÄRJÄTÄ. Yhteiskunta hoitaa, kun meissä ei enää mukamas ole voimia. Maijalla oli toisin.
Viimeiset 150-sivua itkin täysillä ja kovaa. Minä voisin kenties elää Myrskyluodolla, mutta minusta ei ikinä olisi tarpeeksi naista sitä luotoa jättämään. Toivottavasti saan aina pitää oman "Myrskyluotoni".