tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kohtalo?

Aloitin tämän blogini kertomalla, kuinka sen ensimmäisenä valitun talon kaupantekotilaisuus meni mönkään, kun yksi myyjistä ei tullutkaan paikalle ja sen jälkeen hävisi kokonaan tai ainakaan häneen ei saatu enää yhteyttä. Kuukausi sitten minulle soitti asianajaja, joka kyseli kiinnostustani kyseiseen taloon. Enhän minä ole enää kiinnostunut sitä ostamaan, mutta kyllä sen talon kohtalo on minua vaivannut. Olen useammankin kerran ajanut sen ohi ja miettinyt mitä sille talolle mahtaa tapahtua. Kaksi viikoa sitten kyseinen talo tuli uudelleen myyntiin. Kaikki postauksen kuvat ovat uuden kiinteistönvälittäjän ottamia.


Kun minä olin taloa ostamassa, myyjänä oli perikunta. Asianajajan puhelusta minulle jäi se ajatus, että kuolinpesä on jaettu ja nyt kohdetta myy yksi ihminen. Voin toki olla väärässäkin, mutta itse talolle toivon pelkkää hyvää.
Nykyiseen kotiini verrattuna tämä talo olisi ollut "mummonmökki". Minun ajatus oli rakentaa tuohon ulkoportaiden paikalle kylmä lasikuisti. Mielellään sellainen mutterin mallinen.


Tässä on kuva kylmästä eteisestä, josta olisin eristänyt lämpimän. Oikealla olevan kaapin sisällä on portaat vintille ja sinne olisi helposti saanut lisää lämmintä tilaa. Itse haaveilin sinne isoa aulaa, jossa voisi oleskella ja makuuhuonetta. Vasemmalla oleva lasiovi on olkkarin puolelta peitetty.

Keittiö ei ole suuri, mutta sinne olisi saanut hyvin mahtumaan kaiken tarvittavan. Ja se olisi ollut suurempi kuin nykyinen keittiöni. Nuohooja käytettiin silloin paikalla ja tulisijat olivat käyttökunnossa. Eihän tuolla ollut kuin tuo puuhella ja olkkarin ja makuuhuoneen välissä oleva pönttis, mutta ei niitä neliöitäkään kovin montaa ole.


Keittiön ja olkkarin lattioiden alla on maakellarit. Molemmat olivat kuivat ja hyllyjä vaille valmiit säilöntään. Luulempa myös, että olohuoneen kattolevyjen alla on samanlaista helmipaneelia kuin pienessä makuuhuoneessa. Lattioissa olevien muovimattojen allakin taisi olla puulattiat.




Itse kaipasin taloa maalta ja olen nyt tyytyväinen, etten tuota taloa saanut ostetuksi. Talon viereiset pellot on kaavoitettu omakotitonteiksi ja muutama talo on viereen jo rakennettukkin. Tontti on tuplaten isompi kuin omani, mutta silti kokisin olevani liian "kylillä", jos asuisin tuolla. Onni onnettomuudessa, vai onko se sitten sitä kohtaloa, mutta olen tyytyväinen asioiden nyky tilaan, eli siihen että asun ja elän juuri täällä missä asun. Monien mahdollisuuksien talolle toivon uutta omistajaa ja mielellään sellaista, joka ei rakenna vain uutta taloa vanhan tilalle. Koulu on ihan vieressä, kylälle polkee vartissa ja "isoon" kaupunkiin ajaa vartissa. Pihassa on oma kaivo ja saa siitä vedet ainakin kasvimaan kasteluun, luultavasti saunaankin.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Pääskyjä osa 2

Isälle koitin selittää, et ihan kuin ne pääskyset olis maannu kylellään siellä ikkunan päällä. Ei kuulemma kuulostanut lintujen toiminnalta... Eläviä nuo oli ja hyvissä voimin paikkaa vaihtoivat, mutta kylelläänhän ne makoilee, miun mielestä ainakin.



torstai 25. heinäkuuta 2013

Pääskyjä

Tässä on viime aikoina ollut sellainen olo, että pitää heti kumartua kun astuu ovesta ulos, muutoin saattaa pääskynen lentää pahki. Ne pyörivät tässä talon ympärillä ja lentävät välillä ihan maata hipoen. Kun hain vettä talon kulmalla olevasta tynnyristä, niin huomasin että pääskyset pitävät lepotaukoja minun ikkunalistojen päällä. Parhaimmillan kahden ikkunan päällä oli toista kymmentä lintua paistattelemassa päivää.



Laskeutuessa pitää niiata :)

Eivät pääskyt ihmistä juurikaan pelänneet, mutta varmuuden vuoksi istuin tovin naapurin pellossa, ennen kuin hivuttauduin kameran kanssa lähemmäksi. Lopulta pääsin parin metrin päähän ikkunasta. Vaikka pääsin niin lähelle, niin pääskyjen kuvaaminen ei ollut helppoa. Ne ovat niin vikkeliä liikkeissään, ettei kuvia ehdi juurikaan suunnitella, kunhan räpsii vaan menemään.





Nyt kun ajan kanssa jäin pääskysiä seuraamaan, niin huomasin, että haarapääskyjen lisäksi, meillä on myös räystäspääskyjä. Lintukirja kertoo, että räystäspääskyt voivat nukkua lentäessään. Olen hieman kateellinen, jos voisin polkea pyörällä töihin (40km suuntaansa) ja jatkaa samalla unia, niin luopuisin autosta välittömästi.


Äkkiseltään sanoisin, että 40-50 pääskyn parvi tässä pyörii. Istuvia lintuja laskin parhaimmillaan 34 ja silloinkin ilmassa oli vielä useita lentäviä yksilöitä. Ovatkohan jo muuttoa aloittelemassa..

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kuorintavoide vartalolle


En ole koskaan aikaisemmin kokeillut kotikosmetiikan tekemistä, mutta tämä kyseinen resepti tuli vastaan eräässä lehdessä ja pari päivää sitte törmäsin siihen myös netissä, joten pakkohan se oli kokeilla.

1dl tuoreita koivunlehtiä
5dl hienoa merisuolaa
2dl kasviöljyä
1rkl hunajaa

Aineet isoon astiaan ja sauvasekoittimella tahnaksi. Lasipurkissa ja tiiviin kannen alla kuorinta-aine säilyy kuulemma puolesta vuodesta jopa vuoteen.
Minun vanhalla sauvasekoittimella oli aika kova työ saada aineet sekaisin, joten kannattaa varmaan ensin sekoittaa lehdet, öljy ja hunaja, ja vasta sitten lisätä suola. Kasviöljy voi olla mitä tahansa, mutta minä käytin kylmäpuristettua rypsiöljyä, sillä sitä oli kaapissa. Jokin vähemmän tuoksuva öljy saattaisi sopia paremmin tai ainakin koivun tuoksu tulisi silloin paremmin esiin. Koivuntuoksu olisi tuntuvampi myös, jos lehdet olisi poimittu keväällä. Huomenna vasta on saunapäivä, mutta kädet oli pakko tuolla voiteella jo kuoria ja hyvältä tuntui. Kuorinnan jälkeen on tosin pakko pestä itsensä saippuan kanssa, sillä iho jää muutoin liian öljyiseksi. Ajattelin tutustua kookosöljyyn, josko se olisi parempaa tällaisiin tarkoituksiin.
Kuvassa on myös lomareissulla Iittalan Hunaja-Aitasta ostettu propolis-saippua. Saippuaksi se oli aika hintava, mutta eipä enää pestessä kuivat kädet kirvele.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kukkapenkki


Viime kesänä sain rakennettua tuon kivimuurin saunan päätyyn ja mullatkin kärrättyä paikoilleen. Syksyllä jo siirsin muutamia kasveja tuohon penkkiin, mutta vasta nyt olen enempi keskittynyt siihen.
Kuvan keskellä, mistä kivimuuri alkaa, on rönsyleimua, sen jälkeen on suikeroalpia pieni läntti. Keltapeippiäkin siellä on yksi taimi, mutta se ei kunnolla kasva. Viimeisenä muurin vieressä on rönsytiarellaa ja sen vieressä kilpiangervo. Kuvasta ei juurikaan näe, mutta tuon pihlajan ja saunan takakulman välissä on kaksi syksyllä istutettua marja-aroniaa ja niiden vieressä jokin outo puska.


Tässä on kuva siitä oudosta puskasta. Minula ei ole mitään hajua, mikä se voisi olla. Keväällä se kuitenkin teki pienet vaatimattomat punaiset kukat.


Tiistaina äidin ja tädin kanssa ruohottiin tuo penkki ja tänään olen hakenut siihen hieman lisää kasveja Blomqvistin taimistolta. Saunan seinustalle istutin viime syksynä köynnöshortensian, mutta sille oli käynyt köpelösti talven aikana. Nyt päätin laittaa seinustalle kolme humalasalkoa. Ne ovat tarpeeksi kaukana seinästä, jotta ei seinä sotkeudu ja eivät toivottavasti kasva rakenteiden sisään, mutta peittävät kuitenkin tuon ruman kivijalan. Saunan ja kasvien väliin laitoin paksuhkon kerroksen märkää sanomalehteä ja siihen päälle oksasilppua, jota keväällä syntyi aika kasa kun puita kaadettiin. Tarkoitus oli kyllä kattaa hakkeella koko kukkapenkki, mutta se loppui kesken, joten urakka jatkuu kunhan seuraavat puut kaadetaan.
Ylimmästä kuvasta näkee, että olen suunnitellut liuskekivistä askelmat penkin keskelle, jotta siellä voi kävellä. Tarkoitus olisi myös askelmien alle laittaa sanomalehteä ja ympärille haketta, jotta rikkaruohojen kanssa pääsisi helpommalla. Polun melemmille puolille on tänään istutettu myös muutamia kuunliljoja. Yläpuolella on kolme Blue Ivory-nimistä kuunliljaa ja polun alapuolella on kolme Albopicta nimistä viherkirjokuunliljaa. Nyt vain toivotaan, että kaikki kasvaa. Kivimuuria jatkan saunan kulmaan asti, kunhan tässä jaksan ja viitsin, mutta muutoin penkki saa odotella ensi kesää uusien istutusten suhteen, haluaisin pikkusydämiä tuohon polun alkuun humalan ja rönsyleimun väliin..

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Vanha makkara


Unohdin eilen ottaa tämän päivän ruuan pois pakastimesta ja lounaaksi oli tarjolla vanhaksi menevä makkara. Sen verran köyhältä vaikutti eväät, että menin kasvimaalle kurkkaamaan, josko sieltä sais vähän jatketta makkaralle. Lounaaksi oli siis mansikkasalaattia (+kurkkua kaapista), uusiaperunoita tillillä, ruohosipulivoikastiketta (ruohosipuli unohtui kuvasta) ja se vanha makkara. Ehdottomasti kesän paras lounas!

Yksi työ tehty


Ikkunaprojekti etenee aika rauhalliseen tahtiin, mutta etenee kuitenkin. Eilen oli tarkoitus pitää pihapäivä, mutta kun aamulenkin jälkeen ei nurmikonleikkaaminen innostanut, niin päätin sitten maalata saunan. Toisen päätyseinän olin maalannut jo keväällä ja eilen maalasin loput kolme seinää. Räystäslaudat ja ovenpielet ovat vielä maalamatta, samoin ovet toiseen kertaan, mutta josko ei hetken tarvitsisi kaivaa tuota punaista öljymaalipönttöä esiin. Urakan jälkeen olin niin väsynyt, että menin saunan kautta suoraan nukkumaan. Siinä tulikin sitten samalla korjattua päivärytmiä paremmaksi. Viime aikoina on se herääminen venynyt ja samalla myös se nukkumaan meno..
Ikknoiden suhteen päätin myös sen, että ei niitä tarvitse saada valmiiksi ennen töiden alkua. Jos siinä aikataulussa pysytään, niin pitäisi jättää välistä kaikki ne toripäivät ja mökkireissut joita olen loppu lomalle suunnitellut. Onhan sitä iltoja ja vapaapäiviä myös elokuulla ja ei se talvi ja pakkaset vielä syyskuun alussakaan tule.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kesähuone

Tänään on satanut vettä hiljaksiin koko päivän, joten vuorilautojen purkaminen jäi seuraavaan päivään. Ikkunaremonttia olen saanut aavistuksen eteenpäin, sillä ensimmäinen ruutu on maalausta vaille valmis. Enää 23 ruutua ja 29 kesälomapäivää jäljellä. Täytyy hieman kiriä vauhdissa, muutoin jää urakka kesken ennen töiden alkua. Saunakin pitäisi saada maalattua, jotenka huomenna kello soi jo kasilta..
Uusia ideoita voi toki syntyä vaikka aikaa niiden toteutukseen ei vielä olekkaan. Kaipaan työtilaa, olen jopa miettinyt kanalasta luopumista, jotta saisin tilaa tehdä omia puuhasteluja. Tänään sain kuitenkin sellaisen ahaa-elämyksen, että kanalan tulevaisuus on turvattu. Ne kauan haaveilemani kangaspuut voisi laittaa tuonne vintin kesähuoneeseen! Mummulassakin kudottiin vain kesällä kun puohissa tarkeni, joten miksi minä tarvitsisin talvilämpimän kutomahuoneen? Varsinkin kun olen töissä miltein ympäri vuorokauden koko talven ja vielä kuutena päivänä viikossa.


Kesähuoneen lattia on poistettu, jotta tilalle on saatu lisää eristettä. Tuohon kun laittaa lankut päälle, niin huoneella on siltikin tarpeeksi korkeutta, noin kaksi metriä. Neliöitä ei ole paljoa, mutta kyllä sinne kangaspuut mahtuvat.


Edellinen loistava idea, eli ne vanhat armeijan säkit, roikkuvat nyt pestyinä narulla tuolla vintillä. Ideoita olisi niidenkin varalle vaikka kuinka paljon, mutta jotenkin tämä aika tuntuu loppuvan taas kesken..


Kaupasta tullessa en huomannut mitään erikoista, mutta mansikkamaata tutkiessa jotain oranssia pisti silmään..


Täällä meillä päin on paljon ns. navettakissoja, jotka ovat enempi villejä kuin kesyjä. Ne asustavat navetoissa ja heinäladoissa lähellä ihmistä, mutta eivät ole tottuneet ihmisten kosketukseen. Siksipä annoin kisun olla katolla ihan rauhassa ja ajattelin, että kyllä se sieltä alas pääsee kun on kerta sinne kiivennytkin. Aikani kissaa seurattuani päätin käydä hieman kuulostelemassa, mitä se ihmisistä on mieltä. Menin saunan kulmalle ja kutsuin sitä ja se tuli heti luokse ja kehräsi. Sauna ei ole kovin korkea, joten ylsin rapsuttelemaan kissaa ja lopulta nostin sen maahan. Kova kaveri puskemaan ja kerjäämään rapsutuksia, mutta pian se jatkoi matkaansa. Jos en olisi allerginen, niin täällä olisi jo kisu tai kaksi ihan omasta takaa.