torstai 28. helmikuuta 2013

Pyörähdys

Tein salissa pienen pyörähdyksen...
Tänään isä on saanut levyjen alta kaivettua esille päätyseinän toisen ikkunan.


Ei ole enää paljoa Halltexia revittävänä. Kattokin on jo rapsutusta vaille maalattavissa.


 Hieman tarvitaan vielä sähkömiestä.


Pönttis kaipaa hiontaa ja uutta maalia pintaan. Yhdet uuninluukut jo ostin, mutta ne ei ollutkaan oikean kokoiset. Jos jollain on ylimääräiset luukut 80cm halkaisialtaan olevaan pönttikseen, niin minä voisin ostaa ne. Ei ole ulkonäölläkään enää niin väliä, kunhan olisivat sopivat.


 Vanhan varaston paikka kaipaa vielä toisen kerroksen maalia lattiaan ja tapetit seinille, mutta muutoin on jo valmista.


Viimeinen nurkka salista onkin jo kuvattuna tuossa edellisessä viestissä. Huonekalujen paikkoja jo pyörittelen mielessäni, mutta hetki pitää vielä malttaa. Olisi loistavaa jos salin remontti saataisiin valmiiksi ennen ulkotöihin siirtymistä. Voisin sitten sadepäivinä sisustella ja tehdä ompelutöitä. Kevät on vaan alkanut niin vauhdilla, että pian tässä voi jo ulos siirtyä, ellei takatalvi yllätä.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Taateli

Salin lattiassa on nyt uusi väri, taateli. Kuvassa näkyy, myös tuo edellinen maali, jonka sävy on kaakao. Olen todella tyytyväinen tuohon uuteen väriin, vaikka se onkin huomattavasti tummempi kun alunperin oli tarkoitus. Onneksi valitsin vaihtoehdoista sen harmahtavamman ruskean, sillä nuo hirsiseinät "lämmittävät" värejä ihan mielettömän paljon. Kuvat hieman vääristävät tuota sävyä, mutta lattia on nyt aikalailla maitosuklaanvärinen.
 
 
Maalina käytän lattioissa Betoluxia. Keittiön ja makuuhuoneen lattiat on maalattu Betolux Akvalla ja makuuhuoneessa se on hyvä, mutta keittiössä ei. Makuuhuoneen lattia on uutta lankkua ja siinä se Akva pysyy hyvin, mutta keittiössä on vanhat lankut ja vaikka ne hyvin rapsuteltin puhtaiksi ennen maalausta, niin silti tahtoo maali irtoilla. Eteisen ja työhuonen vanhat lattiat maalattiin perus Betoluxilla ja hyvin on niissä maali pysynyt. Molemmissa maaleissa lopullinen kuivumisaika on noin kuukauden, mutta kun minun pitää myös asua täällä, niin eihän nämä lattiat niin kauaa saa rauhassa kuivua. Poikkeuksetta olen jo seuraavana päivänä varovasti kävellyt maalin päällä ja viimeistään parin päivän päästä on remonttia jatkettu tai huonekaluja laitettu paikoilleen.


Tänään on Matinpäivä ja samalla kevään ensimmäinen päivä. Meillä räystäät tippasee ja lumet putoilee katoilta, joten jos vanhaan kansaan on uskominen, niin kesästä tulee pitkä :)

maanantai 18. helmikuuta 2013

Chili



Viikonloppuna kaivelin vanhoja kuva-arkistoja ja löysin nämä kaksi kuvaa kesän 2011 chileistä. Se oli ensimmäinen kesä, kun kasvatin mitään syötävää itse. Aijemmin olin kasvattanut vain joitain kukkia siemenestä asti. Sinä kesänä minulla oli kuitenkin suuri parveke ja innostuin kasvattamaan chiliä, tomaattia, herneitä ja amppelimansikkaa. Kesä oli hyvä ja parveke oli lämmin  ja suojaisa kasvupaikka, joten kaikki kukoistivat ja sato oli loistava.


Viimekesä ei sitten ollutkaan ihan niin hyvä ja sato oli sen mukainen. Ehkä se on hyvä, että nämä kesät menivät näin päin, sillä jos se ensimmäinen kokemus olisi ollut viime kesän kaltainen, niin se kokeilu olisi saattanut jäädä viimeiseksi. Kuvassa on viime kesän chilin taimet kesäkuussa ulkoilemassa kesäkurpitsojen vierellä.


Ja tässä on kaksi talvesta selviytynyttä yksilöä työhuoneen ikkunalla. Hieman ovat surkean näköisiä ja tuppaavat kuivumaan todella helposti. Ajattelin näillekin vaihtaa uudet mullat kunhan se inspiraatio iskee ja lannoituskin varmaan auttaisi.


Tähän pieneen alkuun, ja sen kavereihin, on ladattu kaikki toivo ensi kesän suuresta chilisadosta. Itäminen kesti aika pitkään (kylvetty 27.1.), mutta se johtunee lämpötilan vaihdoksista ja viileydestä. Aamulla lämpöä ei välttämättä ole 15-17 astetta enempää ja lämmityksen jälkeenkin vain 20astetta, joten aika viileää on itämistä ajatellen. Chilit sain vihdoin itämään kun älysin laittaa astian yöksi puuhellan viereen tuolille. Nyt ne pärjäävät jo hieman viileämmässäkin, kunhan valoa vain olisi tarpeeksi.
Olen selaillut paljon puutarhablogeja ja kyllä alkaisi jo tämä talvi riittämään! Mitä virkaa on helmikuulla, muuta kuin masentaa ihmisiä jotka odottavat kevättä. Elettäisiin edes maaliskuuta, niin voisin jo odottaa lumien sulamista ja ensimmäisiä joutsenia.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Palkan ohimarssi

Palkkapäivä on minulle jotenkin vaikea, sillä silloin usein menetän tyystin kontrollin shoppailun suhteen. Palkkapäivää varten on aina valmiiksi kirjoitettu pitkä ostoslista ja tänäänkin päivä on aloitettu auton tankkaamisella. Pienen työtuokion jälkeen (päivä koostui laskiaispullien ja notskimakkaran syömisestä paikallisessa pulkkamäessä) oli vuorossa apteekki ja ruokakauppa. Samaan voi varmaan laskea myös eilisen rautakauppareissun, sillä se uusi alennuksessa ollut moottorisaha on tarkoitus maksaa palkasta, mutten uskaltanut ottaa riskiä, että ne olisivat olleet tänään jo loppu, niin lainasin sen rahan remonttirahastosta ja ostin sahan jo eilen.
Lemmikkiliikekkin jäi välistä, sillä apteekin jälkeen eksyin kirpparille ja siellähän se mopo karkasi ihan täysin käsistä. Mukaan tarttui nämä Kaj Franckin vanhat Kartio lasit, 3€ kappale. Ne on aika likaiset, mutta se on vain pinttynyttä likaa ja se lähtee varmasti pois kun niitä liotta kunnolla.


Toinen ostos oli aterimet. Ja kerralla miltein koko sarja! Haarukoita, veitsiä, ruokalusikoita, jälkiruokalusikoita ja kahvilusikoita on nyt kaikkia kuusi ja kaikki yhteensä vain 29€. Kakkulapiokin olisi ollut, mutta se oli niin huonossa kunnossa, että jätin sen ostamatta.


Komea kokoelma, vaikka itse sanonkin.


Tämä viimeinen ostos onkin hieman outo. Tämä on jokin armeijan vanha ammuslaatikko tai jokin vastaava. Korkeutta sillä on noin 80cm ja sisällä on joitain tukirakenteita. Ajattelin ensin tehdä tästä sateenvarjotelineen, mutta minulla on vain yksi sontikka ja sekin on suljettuna vain noin 30cm pitkä, joten ei taida ihan olla toimiva idea. Tuolla eteisen nurkassa tämä härpäke nyt tönöttää ja siitä tulee jotain joskus. Kukkatelineen siitä saisi jos avaisi kannen ja laittaisi pohjalle ison kiven lisäpainoksi..


Härpäkettä ei tosin voi sanoa viimeiseksi ostokseksi, sillä soitin äsken äidillä ja lähetin hänet samalle kirpparille uudelle reissulle. Tummanvihreä Barokki kaadin kuudella lasilla jäi hieman kaivelemaan, samoin myös pussillinen puisia rakennuspalikoita. Pidetään peukkuja, että ne ovat siellä vielä..

maanantai 11. helmikuuta 2013

Kaakao, kahvi vai peräti pähkinä?

Mä tein sen taas, eli ostin salin lattiaan väärän värisen maalin. Se näytti hyvältä värikartassa ja vielä purkissakin, mutta lattiassa se on kamala. Isä sanoi jo kaupassa että se on aika vaalea, mutta sen minä halusin. Isä oli ihan oikeassa, se sävy (Uulan värikartan kaakao)  on ihan liian vaalea ja jostain syystä se taittuu salissa vielä vaaleanpunaiseen ja se ei todellakaan ollut tarkoitus.
Nyt mietin, että miten tämä 145€ virhe korjataan. Lattiapinta-alaa on noin 40neliötä ja laskettiin että se yhdeksän litran pönttö riittää kahteen maalauskertaan. Jos lopun maalista sävyttäisi uudestaan, niin se saattaisi juuri ja juuri riittää, mutta vanha lattia saattaa imeä maalia paikoin enemmän ja silloin lattia pitäisi maalata kolmanteenkin kertaan ja siihen ei tuo maali enää riitä. Uuden sävyn valitseminen on aika vaikeaa, sillä nyt mielessä pyörii huomattavasti tummemmat sävyt kuten kahvi ja pähkinä, mutta ei siitä lattiasta saa synkkääkään tulla. Hankalaa on...

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Sydäri

Meinasin saada sydärin, kun kävin äsken huussissa. Siinä ihan rauhassa istuin ja pohdin että, mitä laitan iltapalaksi, kunnes outo loimu kiinnitti minun huomion. Housut sain just ja just nostettua ylös, mutta muutoin siltä istumalta aamutossuissa juoksin "pienessä panikissa" kohti naapuria...


Oman pihatieni päässä, sadan metrin spurtin jälkeen, kun henki ei enää kulkenut, sain katsetta sen verran kohdistettua, että huomasin ettei se naapurin talo ollutkaan ilmiliekeissä.. Hyvä niin!


Jo viime keväänä todistin kuinka toinen naapuri hävitti vanhat nojatuolinsa ja kaiken puutarhajätteensä polttamalla. Ja tuossakin pihassa on jo aijemmin poltettu jotain puuromua.  Silti suuren avotulen näkeminen saa minussa ensin aikaan paniikin ja vasta sitten sen ymmärryksen. Tosin tällä paikkakunnalla saa ilmaiseksi toimittaa kaiken jätteen kierrätyspisteisiin ja kaatopaikalle, joten en ihan täysin ymmärrä tuota rakannusjätteen polttamista.
Olin kolmannella luokalla kun palopäällikkö kävi pitämässä meille luennon paloturvallisuudesta. Muistan siitä luennosta ainoastaan videon, jossa näytettiin kuinka palavasta talosta paetaan. Siinä oli äiti, isä ja kaksi lasta jotka heräsivät yöllä palohälyttimien soimiseen ja savun keskellä he ryömivät pitkin lattioita kohti ulko-ovia ja ikkunoita. Kaikki pääsivät ulos talosta ja videon lopussa he seisoivat täysin rauhallisina pienen mäen päällä katsomassa kuinka se luhtitalon pääty paloi poroksi. Minä näin pahoja painajaisia siitä videosta useita vuosia! Siitä on muutama vuosi, kun jossain tilanteessa tuli se video puheeksi ja ystäväni samalta luokalta, kertoi myöskin nähneensä siitä videosta painajaisia. Vaikka tarkoitus oli hyvä, niin kenties me kymmenkesäiset olimme liian nuoria sen videon katsojiksi..