sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Meni jo


Joulu meni jo. Mukavaa oli, mutta jo joulupäivänä mietin, että saako kuusen viedä pihalle. Ensi vuonna aijon panostaa jouluun heti kun siltä tuntuu, jotta kaikesta jouluhössötyksestä ehtii edes hetken nautia.
Se oli juhannus, kun kaivoin edellisen vuoden joululehdet kaappien perukoilta esiin ja nyt olen jo etsinyt viime kevään puutarhalehdet ja siemenkuvastot yöpöydälle. Se taitaa olla se odotus ja valmistelu joita minä eniten tässä elämässä kaipaan..
Kuvassa on ne lokakuun alussa kenkälaatikkoon laitetut narsissit. Eivät taida kukkia enää keväällä, mutta ovat juuri nyt parasta minun elämässäni. Uutta ja vihreää!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Hyvää Joulua!



Nyt on siivoilut siivoiltu ja koti koristeltu. Kinkku on uunissa ja minä istun ja juon glögiä. Ei kai tässä enää muuta kuin...
Hyvää joulua vaan kaikille!

torstai 19. joulukuuta 2013

Joulukuusi


Siellä se nyt salin nurkassa tököttää. Minun elämäni ensimmäinen oma joulukuusi. Hieman se on rimpula (näköjään laitoin sen myös kieroon) mutta kun ilmatteeksi sen naapurista sain, niin se on silloin hyvä. Maton se kaipaisi tuohon alle, mutta olen kotona jumissa ilman autoa, niin ilman mattoa täytyy nyt vain pärjätä tai sitten pitää vain nyhjätä tyhjästä jotain matonkaltaista.
Meinasin miltein kehitellä joulustressin itselleni ennen loman alkua, mutta "onneksi" tuli flunssa. Nyt voin tehdä vain sen pakollisen ja kaiken muun voin jättää hyvällä omallatunnolla tekemättä. Päätin myös olla viettämättä joulua työhuoneessa, joten kaiken jaloissa pyörivän roinan (kuten nuo maalaustarvikkeet) voi kasata sinne ja laittaa oven kiinni. Imurointia, koristelua ja kinkun paisto ja se olis sit siinä. Saisinko myös ensi jouluksi flunssan, kiitos!



tiistai 17. joulukuuta 2013

Tauluja ja ikoneita


Kävin viime viikolla Anttilassa ostoksilla ja siellä oli paikallisen Taideleipomon myyntipiste. Ostin sieltä yllä olevan grafiikanlehden ja vein sen kehystämöön. "Salonkisika Sulo" sai samanlaiset kultaiset kehykset kuin on Alex-tytöillä ja paikan tyttöjen likeltä, eli makkarin ikkunan toiselta puolen. Tekijä on Pirjo S. Sukunimestä en vain saa selvää, mutta olen tainnut olla hänen kanssaan samalla kankaanpainantakurssillä kolmisen vuotta sitten.


Samalla kertaa vein kehystämöön putsattavaksi ja uudellen kiinnitettäväksi myös tämän talosta löytyneen akvarellin. Nyt sen uskalsi ripustaa seinälle, ilman että täytyy pelätä sen putoamista. Kolmantena työnä vain yhden oman grafiikantyöni, jonka paspis oli saanut pienen vesivahingon. Sille en ole vielä löytänyt paikkaa, mutta kenties se päätyy työhuoneen seinälle.


Ja kun innostuin nyt tauluja ripustelemaan, niin laitoin samalla seinälle myös minun ikonit.Ylin ikoni on nimeltään Ennustus ja paremman kuvan siitä löytää linkin takaa. Alemmat ovat Mikael ja Gabriel.


Ei näistä nyt kovin hyvää kuvaa saanut, sillä on jo niin pimeää. Kaikki kolme ikonia ovat mummuni maalaamia ja enkelit sain lahjaksi täyttäessäni kahdeksantoista. Mummu maalasi meille kaikille serkuksille omat ikonit rippilahjaksi ja minunkin ikonit on maalattu kyllä sinä vuonna kun ripille pääsin, mutta olen kyllä aika varma, että sain ne vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Kenties mummu keksi tämän lahjaidean vasta sen jälkeen kun olin ensimmäisenä lapsenlapsena jo ripiltä päässyt. Tähän päivään asti nämä enkelit ovat olleet äidillä lainassa ja nyt haluin ne takaisin kun löysin niille paikan omasta kodistani.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Vajan paikka


Tällä viikolla kävi kaivinkone kaivamassa pintamaan pois vajan paikalta. Oli tarkoitus tilata sorakuorma tuohon jo nyt, mutta se siirrettiin keväälle. Juuri nyt en muista miksi, mutta isällä oli siihen jokin hyvä perustelu. Hyvä vaan, että se siirtyy keväälle, sillä tuohon monttuun kerääntyi heti aika reilusti vettä, joten salaojituksia täytynee tehdä jos halutaan estää uuden vajan uppoaminen liejuun.



Myrsky oli katkaissut yhden kaksilatvaisen männyn tuosta pihatien toiselta puolelta. Tänään ehti jo tulla pimeä, mutta huomenna ajattelin hakea siitä oksia maljakoihin joulua varten. Naapurin tonttiahan se on, mutta tuskin hän pahastuu jos hieman myrskyn jälkiä siivoilen.
Tänään on myös joululoman ensimmäinen päivä! Viime vuosina jouluvapaat ovat olleet lyhyempiä, mutta tänä vuonna on lomaa peräti 15päivää ja ihan tulee tarpeeseen nämä vapaat. Ensiviikko menee siivoillessa ja joulua valmistellessa. En minä ajatellut mitään ihmeellistä puuhailla, josko nyt joulukuusen saisin hankittua ja kinkun ostettua. Tänä vuonna vietän ensimmäistä kertaa joulun kotona ja ensimmäistä kertaa hankin sen kuusen ja paistan sen kinkun. Saapa nähdä miten siinä käy..

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kirjahylly


Nyt on saanut kirjahylly hyllylevyt ja olen voinut jo kantaa kirjoja paikoilleen. Isä ne levyt lopulta maalasi, kun minä en mukamas ehtinyt. Kaikki kirjat eivät ole vielä hyllyssä ja järjestyskin on väärä, mutta kovasti näyttää siltä, että kirjakaupoissa juoksentelua ei tarvitse vieläkään lopettaa.
Kirjat olen joskus järjestänyt hyllyyn värin perusteella ja se oli mukavan näköistä, mutta toimivuus oli aika kehno. Vaikka sitä kuvitteli muistavansa tietyn kirjan värin, niin monesti kansi ja selkämys ovat erivärisiä ja silloin tulee etsineeksi ruskeaselkäistä kirjaa keltaisten joukosta.
Nyt ajattelin pysytellä aihealue jaottelussa. Sekin on vaikeaa, sillä monet kirjat voivat kuulua useaan aihealueeseen. Olen koittanut ratkoa asiaa niin, että likeltä liippaavat aiheet ovat vierekkäin, kuten historia, taidehistoria, kirjat eri taiteilijoista ja opaskirjat taiteen tekemiseen. Vastaava ryhmä ovat koirakirjat, lintu- ja luontokirjat, puutarha- ja kasvimaakirjat sekä säilöntä- ja keittokirjat. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta tai pilkun viilaukselta, mutta jos jostain asiasta tekee itselleen tärkeän, niin sen kanssa tulee aikaa vietettyä. Olen joskus tylsällä hetkellä, myös viihdyttänyt itseäni järjestelemällä kirjahyllyn uudestaan.
Vaikeimpia ovat ne yksittäiset kirjat, jotka eivät tahdo kuulua oikein minnekkään tai kaikenlaiset vihkoset ja valokuvakansiot, jotka periaattessa kuuluvat kirjahyllyyn, mutta eivät kuitenkaan täysin. Nyt ajattelin kaiken "ylimääräisen" kirjahyllytavaran säilyttää työhuoneessa ja salin hyllyyn tulee vain "kunnon" kirjat. 
Näin vähästä ihminen saa puuhaa itselleen useammaksi päiväksi. Niin kuin ei miljoona tärkeämpää tehtävää olisi jonossa odottamassa vuoroaan..

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Maija


Tänään se tuli täyteen, 748sivua sitkeän naisen tarinaa. Tiedän, että romantisoin asioita ja herkistyn kaikesta turhasta, mutta osui ja upposi tämän kohdalla. Olen jo pitkään ajatellut, että en tiedä kirjallisesta yleissivistyksestä mitään ja olen pikkuhiljaa koittanut paikata tätä puutetta. Ihan silleen hiljaksiin, kertomatta kenellekkään. Vieläkään en tiedä, että kuka on Juurakon Hulda, mutta Myrskyluodon Maijan olen oppinut jo tuntemaan. 
Minun kirjassa on kaikki viisi tarinaa yksissä kansissa ja kesällä jo kyseisen kirjan ostin. Intoa olisi ollut lukemiseen vaikka kuinka, mutta tätä tekstiä täytyy aina hetkittäin miettiä, ennen kuin pystyy jatkamaan. Osui ns. omalle kohdalle. Olen monta kertaa miettinyt, että olen syntynyt väärään aikaan ja jos itse voisin valita ja kaiken uudestaan aloittaa, niin Myrskyluodolle voisin muuttaa. Luultavasti en selviäisi siellä vuorokautta pidempään, mutta ainahan sitä voi unelmoida.
Tässä kirjassa parasta on ollut kenties se, että näennäisesti heikko nainen on vahva. Uskon horjuminen ja itsensä vähättely, ovat hyvin tavalista tänäkin päivänä. Meidän vaan harvemmin TÄYTYY PÄRJÄTÄ. Yhteiskunta hoitaa, kun meissä ei enää mukamas ole voimia. Maijalla oli toisin.
Viimeiset 150-sivua itkin täysillä ja kovaa. Minä voisin kenties elää Myrskyluodolla, mutta minusta ei ikinä olisi tarpeeksi naista sitä luotoa jättämään. Toivottavasti saan aina pitää oman "Myrskyluotoni".

maanantai 25. marraskuuta 2013

Joululintu


Niin kauan kuin muistan, on kotona ollut joulukuusessa joululintu. Perinne on käsittääkseni peräisin äidin mummolta ja koska perhe aikoo tulla meille viettämään joulua tänä vuonna ja saan vihdoin sen ensimmäisen oman joulukuusen, niin tokihan sinne tarvitaan myös se joululintu. Vietettiin päivä Oulussa shoppaillen ja Stocmannilta tarttui mukaan tämä lintu. Se on huomattavasti koreampi kuin se äidin kuusessa joulua viettävä lintu, mutta jos pitää kuuseen lintu laittaa, niin miksipä ei sitten koreaa lintua.


Riikinkukolla on muutenkin jotain erityismerkitystä minulle, sillä huomioin ne aina jos niitä jossain näen. Ei tarvitse olla oikea lintu kyseessä, sillä huomaan myös kaiken tilpehöörin, jossa on riikinkukko-teema. Pelkkä värityskin riittää, ei tarvita kuvaa itse linnusta. Sanotaan, että jokaisella ihmisellä on voimaeläin ja oman voimaeläimensä saa selville kun tarkkailee minkä eläimen ympärillään eniten huomaa. Minun voimaeläin saattaa hyvinkin olla riikinkukko. Tai sitten kettu, sillä olen viimeisen puolen vuoden aikana törmännyt kettuihin ihan joka paikassa. Nyt olen jopa saamassa äidiltä lahjaksi tyynyä, jossa on painettuna ketun kuva ja ihan täysin sattumalta. Voiko ihmisellä olla sekä voimeläin, että voimalintu? Vai olenko kenties kehittynyt tai kasvanut viime aikoina ja päätynyt riikinkukosta kettuun? Vai olisiko se kenties taantumista? Olisiko sittenkin pitänyt osta kuuseen joulukettu?

perjantai 22. marraskuuta 2013

Postia


Olen jo pitempään ollut sitä mieltä, että facebook vie ihan liian paljon minun aikaani. Siellä tulee käytyä lukuisia kertoja päivässä, ainakun se vain on mahdollista. Aamupalan aikaan, kahvipaussilla, ruokatauoilla, ohi mennen sattumalta, päivällisen tienoolla, kun tulen kotiin jne. Joka siunaaman sekuntti siellä facebookissa on liikaa. Mikä siinä niin kiehtoo? Istua kotona katsomassa tietokoneelta mitä sinun ystäväsi tekevät juuri sillä hetkellä, sehän on silkkaa vakoilua. 
Tämän asian kanssa olen paininut jo jonkin aikaa ja reipas viikko sitten ilmoitin facebookissa kavereilleni, että pidän kahden viikon paussin ja sinä aikana minuun voi ottaa yhteyttä perinteisin keinoin. Heti täytyy myöntää, että jaksoin pysytellä pois facesta vain viikon, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Olen myös onnistunut rajoittamaan omaa face-aikaani, sillä käyn siellä enää vain kerran päivässä.
Parasta tässä kaikessa on ollut se, että tänään postilaatikossa oli kortti! Vanha (hirmu vanha, eli yhtä vanha kuin minä) ystäväni oli huomannut ärtymykseni facebookiin ja laittanut minulle ihan sitä perinteistä "etanapostia". Kunhan työkiireet hieman helpottavat, niin ihan varmasti laitan hänelle postia myös takaisin päin. Kortin saaminen oli niin ihanaa, että taidan lähetellä enemmänkin "etanapostia" maailmalle. Jos yksi pieni postikortti voi pelastaa sinun päivän, niin miksi ihmeessa et sitä hyvää mieltä jakaisi eteen päin.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Puiden kaatoa


Eino-myrsky yritti parhaansa sunnuntaina, mutta ei se onnistunut minun tontilta puita kaatamaan, joten täytyi tehdä se itse (isä kaatoi ja minä autoin).  Ylimmäisessä kuvassa on vanhan vajan takunen edellisenä kesänä ja alempi kuva tältä päivältä. Alemmassa kuvassa näkyy myös äidin työmaa,eli nuo risut. Äiti, jostain kummallisesta syystä, tykkää silputa risuja oksasilppurilla ja tuossa olisi nyt silputtavaa muutamaksi päiväksi.


Tästä kuvasta näkee paremmin sen mitä ollaan saatu tänään aikaiseksi, kun nuo naapurin puut eivät  näy kuvassa. Tuohon tulee siis minun uusi pihavaja ja vanha puretaan pois. Vielä on hieman raivaustöitä tehtävänä, ennen kun voi tilata kaivurin paikalle poistamaan kannot ja tasoittamaan vajan pohjan.


Salissakin on hieman työt edenneet, sillä kirjahyllyn yläosa on saatu maalattua ja nostettu paikoilleen. Vielä pitäisi maalata loput hyllylevyt ja mittoa  ne paikoilleen. Vaikka tuo hylly on samaa kokoa, kuin minun edellinen kirjahylly, niin silti hirvittää, että mahtuuko kaikki kirjat tuonne vai ei. Viimeisen parin vuoden aikana (kun kirjat ovat olleet laatikoissa pakattuna) olen varmasti ostanut ainakin metrin verran lisää luettavaa, kenties enemmänkin. Minä ja kirjakauppa ollaan vähän samanlainen yhdistelmä kuin minä ja kirpputorit, aina tarttuu jotain mukaan. Onneksi se vanha hylly on edelleen tuolla työhuoneessa, joten kaikki harrastekirjat voi jättää sinne, jos uudesta hyllystä loppuu tila.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Koruja


Reippaat  kolme vuotta sitten olin hopeakorukurssilla, jonka jouduin jättämään kesken, kun  pääsin (tai jouduin) töihin. Nyt työt ja työkaveri (Kiitos Ida!) antoi periksi sen verran, että pääsin parin viikonlopun mittaiselle kurssille mukaan ja sain aikoinaan kesken jääneet työt valmiiksi. Kirkas sormus on vanha ja mattapintainen on uusi.

Emännänveitsen idea on muualta varastettu (terveiset Pialle ja Maaritille), mutta hopeasta toteutettu. Veitsen tein jo aijemmin, mutta nyt sen patinoin ja hyvältä näyttää. R-kirjain on sormuksen lailla mattapintainen ja B Free-riipus on kiiltävä. B-Free-riipus on vain kaksi prikkaa ja hieman huonosti hiottujakin, mutta ehkä eniten minua. Idea on peräisin jostain netistä, en sitä enää googlettamalla löytänyt. Nahkanauhat riipuksiin on jo olemassa, ne täytyy enää vain mitata paikoilleen.
Hetken hulluuksissa laitoin facebookiin viestin, että pidän sieltä kaksi viikkoa taukoa. Elämä on elämistä varten, ei netissä roikkumista varten. Jos haluaa olla minun ystävä, niin minulle voi soittaa tai lähettää kirjeen. 

Postilaatikolla


Olen kuumeessa ja aikalailla jäässä koko ajan, mutta sen verran oli pakko käydä pihalla, että posti tuli haettua ja Niilo sai tehdä tarpeensa. Oli niin ihanan näköinen auringonpaiste, että otin kameran mukaan. Yläkuva on otettu ilman salamaa ja kyllä, kuihtuneet kielonlehdet ovat miltein valkoisia kun aurinko sopivasti paistaa. Kieloja kasvaa tuossa minun pikkutien varressa, vanhan kivimuurin päällä. Ajattelin naapurin rouvalta kysyä, että saisinko siirtää niitä siitä myös omalle pihalleni.



Talventörröttäjä.


Toinen törröttäjä, joka ei malttanut pysyä nahoissaan kun sai hetken juosta vapaana pellolla.


Siinä vaiheessa kun kuvasin aurausmerkkinä toimivaan risuun jäätynyttä vesipisaraa, alkoi naapurin mies juttelemaan minulle. Pienen halvauksen meinasin saada, sillä kuvittelin olevani yksin. Hän kyseli mitä kuvasin ja naama punaisena koitin selittää kuuran ja jäätyneen rapakon kauneutta, talven odotusta ja vuodenaikojen vaihtelun erinomaisuutta. Lopuksi ilmoitin kuvaavani toisen naapurin koiran tassunjälkeä jäätyneessä mudassa. Siitä innostui jo naapurikin ja hetken jälkeä tutkittuaan ilmoitti, ettei tällä kylällä ole yhtään noin suuri tassuista koiraa...


Hopeakorukurssista piti kertoa, mutta olen tallentanut korujen kuvat kansioon, johon ne eivät kuulu ja täten se kuvasaalis on hukassa kunnes jostain ihmeellisestä kansioista ne löytyvät. Kivoja koruja tuli ja jos kuvat ei löydy, niin esittelen ne seuraavana aurinoisena päivänä, jolloin olen vapaalla ja saan ne uudelleen kuvattua.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Löytö!


Tiedän kyllä, että minä ja kirpputorit ollaan aika lyömätön yhdistelmä hulluutta, mutta nyt taisin tehdä ennätyksen. Kävin eilen kirppiksellä ja ensimmäisenä siellä näin vanhaa nahkaa. Minua rupes hymyilyttämään. Kävelin lähemmäksi ja taisin vähän naurahtaa. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä se nahka oli, mutta se oli pakko saada. Taisi siinä kanssa kirpputoreilijat hieman ihmetellä, kun itsekseni naureskelin ja pyörittelin tuota nahkaa käsissäni.


Kumma kapistus. Siinä on tukevat metalliset kiskot pohjassa ja kannessa on kahvat sivuilla. Jos se olisi laukku, niin kahvat olisi varmaankin pohjaosassa, jotta laukun voisi nostaa. Nyt kun tuota koittaa nostaa, niin jää vain kansi käteen. Sisällä on kuitenkin ihan selvästi tilaa jotakin varten, mutta mitä?
Eteisen nurkassa se nyt nököttää ja odottaa puhdistusta. Siitä tulee minulle saliin rahi keinutuolin eteen. Kotimatkalla jo ostin huopaa jalaksia varten, jotta lattia ei naarmuunnu ja sisälle ajattelin säilöä kaikki talteen kerätyt sisustus- ja puutarhalehdet. Lehtien avulla saan kannen pullistumaan ja rahin näyttämään rahilta. Tämä taitaa olla paras löytö pitkiin aikoihin!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Mööpleeramista


Enää en malttanut odotella, vaan kannoin huonekaluja paikoilleen. Salin lattia on maalattu viikko sitten ja on se ollut jo pitkään niin kuiva, että siellä on voinut kävellä. Kokonaan kuiva se olisi vasta kuukauden kuluttua, mutta ei täällä ole yksikään lattia saanut niin kauaa rauhassa kuivua.
Verhot täytyy vielä lyhentää, keinutuolikin on väärässä paikassa ja ikkunastakin puuttuu kaksi ruutua, mutta muutoin alkaa näyttää jo aika kivalta. Joka paikassa on kammottava pölykerros rempan jäljiltä, joten tarkempi sisustaminen tehdään vasta kunnon siivoksen jälkeen


Kirjahyllyn alaosa on valmis ja paikoillaan. Hyllyosa on tehty ja kertaalleen maalattu, mutta maalaan sen vielä toiseen kertaan ennen kun se nostetaan tuohon päälle.


Salin toinen puolisko näyttää tältä. Tilanne ei ole kuitenkaan niin paha, miltä ensin vaikuttaa, sillä tuo kaaos on vain siivousta vailla. Työkalut ja roskat pois ja kaikki muu kuuluukin salin kalustukseen. Tänään jo istuskelin keinutuolissa ja olin tyytyväinen. Tästä tulee sittenkin hyvä!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Piipahdus pihalla


Hellapuita lähdin hakemaan, kun mieleeni juolahti käydä katsomassa, että vieläkö joutsenet ruokailee tuolla naapurin pellolla. Siellähän ne vielä olivat ja nyt niitä oli yli kaksikymmentä, kun viime viikonloppuna joutsenbongaukseen ilmoitin vain yhdeksän yksilöä. Kuva on huono, mutta olkoot. Muutoinkin olen viime aikoina bongaillut lintuja enempi kiikarien kanssa kuin kameran objektiivin läpi. Jos voitan lotossa, niin hankin kameraan sellaisen objektiivin, että siinä jää parhaatkin kiikarit kakkoseksi, mutta siihen asti on tultava toimeen tuolla pienemmällä putkella ja valittava, että haluaako nähdä linnut tarkkaan vai haluaako ottaa niistä suttuisen kuvan.


Jotta tekeminen ei lopuisi kesken, niin isä aloitti eilen uuden projektin. Pihavaja on pieni ja vanha ja lahoaa käsiin, joten uusi täytyy tehdä. Uusi vaja tulee tuohon vanhan vajan ja polttopuiden väliin. Siitä on nyt ensimmäiset puut kaadettu pois ja loput kaadetaan kunhan ollaan isän kanssa molemmat täällä yhtä aikaa. Tarkoitus olisi saada puut kaadettua, vajan paikka kaivettua ja sora levitettyä ennen talvea. Ensi kesänä alkaa sitten se varsinainen rakentaminen. Vajaan tule kolme osaa. Polttopuiden puoleiseen päätyyn tulee puuvaja, keskellä on varasto kaikille niille työkaluille joita on joka nurkka pullollaan ja toiseen päätyyn tulee kanala. Muutoin vaja on aika kevyt rakenteinen, mutta kanalan päätyä pitää sen verran eristää, ettei talvellakaan lämpötila tipu pakkasen puolelle. Haluaisin sinne viiriäisiäkin, joten täytyy myös niiden ehdoilla tulevaa kanalaa suunnitella.


Kaadetut puut ovat pääsääntöisesti leppää ja keräsinkin niistä kuistille kimpun oksia koristeeksi. Kuistilta on revitty pois vanhat kaapit ja sen takia nurkka on vihreä, kun mutoin seinät ovat vaaleat. Kuistia ei olla vielä sen enempää remontoitu (se homma on edessä heti keväällä) ja siellä roikkuu jopa edellisen omistajan rumat ruutuverhot, mutta kyllä siitä ihan nätin saa jo nyt, kunhan sen jaksaisi siivota. Jotenkin kaikki roinat tippuvat heti käsistä, kun nousen kuistin portaita ja minut toivottaakin tervetulleksi kotiin kaatopaikkaa muistuttava tila, eikä kaunis kuisti. Tähän toivottavasti tulee muutos ennen joulua.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Perinteiset

Mä tein sen taas, eli tein niin sanotusti perinteiset. Lähdin työasioissa kiertämään kirpputoreja ja löysin tavaraa lähinnä itselleni. Mutta sehän ei ole kovin paha asia, jos ostokset oli pieniä, eihän? Laitoin tulitikkurasian kuviin mittatikuksi.


Pikkupannussa on puolipyöreät kupit, vähän niin kuin etanapannussa, mutta tuskimpa tuossa on etanoita paistettu. Pikkupunnukset kaipaavat puhdistusta, mutta muutoin sopivat sellaisenaan hellan muurin päälle koristeiksi.


Ja tokihan joka taloudessa on ruuvipuristin oltava, edes sellainen pienen pieni..

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Lattian maalausta


Isä sai salin seinän tapetoitua loppuun jo monta viikkoa sitten, mutta vasta tänään minulla oli aikaa maalata lattia loppuun. Kunhan lattia on kuivunut, niin voin siirtää huonekalut paikoilleen ja sitten alkaakin olemaan salissa valmista. Täysin valmistahan ei tule koskaan, mutta jos huoneen voi ottaa käyttöön, niin silloin se on tarpeeksi valmis. Kirjahylly pitää vielä maalata, mutta se maali onneksi kuivuu varsin nopeasti, joten viikko tolkulla ei tarvitse sen maalin takia odotella. Kyllä tuolla joulua jo vietetään, mutta tuskimpa siellä paljoa aijemmin vielä on tavarat paikoillaan, kun on aika kiirus joululomaan asti. Loma alkaa onneksi jo joulukuun 15.päivä eli ihan pian.
Diettiä on takana nyt kuukausi ja ihan hyvin on mennyt. Laihduin jo viikkoa ennen diettiä hieman, joten viidessä viikossa painoa on lähtenyt 7kg. Mitään valmisruokia en voi syödä, joten vapaapäivät kuluvat lähinnä kokatessa ja eväsrasioita tiskatessa, mutta kun yhtenä päivänä kokkaa koko viikon eväät, niin loppuviikosta ei tarvitse kuin syödä. Ja syödä tällä dietillä saa, sillä nälkää ei ole ollut kertaakaan, mutta välillä on kyllä hieman ähky. Valmentaja on suunnitellut minulle sopivan ruokavalion ja saliohjelman ja molempien noudattaminen on ollut yllättävän helppoa. Koska en ole ollut viimeiseen kuukauteen kertaakaan nälkäinen, niin ei minulla ole ollut myöskään mitään mielitekoja. Kuntosalilla on mukava käydä, mutta jumppatunneilla en oikein tahdo pysyä menossa mukana. Spinning  on mukavaa, kun siinä ei ole mitään koreografioita, senkun polkee menemään. Tänään olisi vuorossa bodycombat-tunti, ei mitään käsitystä siitä mitä se on, mutta sinne olen menossa ja tulee siellä ihan varmasti hiki. Sen jälkeen hiki tulee vielä saunanlauteilla ja sitten onkin tämä viikko jo takana päin.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Askartelua


Olen joskus aikoja sitten ostanut origamipaperia jostain alennusmyynistä. Tänään se paketti sattui käteen laatikkoa kaivellessa ja ajattelin kokeilla josko saisin jotain taiteltua. Paperien värit ja kuviot sopivat hyvin jouluun joten etsin netistä sellaisen ohjeen joka sopii joulukoristeisiin. Ohje on täältä.


Tarkoitus olisi tänä jouluna hankkia kotiin elämän ensimmäinen oma joulukuusi ja näitä tähtösiä ajattelin ripustaa siihen koristeeksi. Jos saan tarpeeksi monta taiteltua, niin ei se kuusi sitten tarvitsekkaan enää muuta kuin kynttilät. Onhan se vielä aika aikaista ajatella joulua, mutta jos marketit myyvät jo konvehteja ja joulukoristeita, niin saan silloin minäkin jo ihan vähän suunnitella joulua.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Näppismagneetit


Kierrätykseen matkalla oleva vanha kannettava tietokone + magneettiteippi = hauskat magneetit jääkaapin ovessa!

Tämäkään idea ei ollut oma, sillä onhan vanhoista näppiksistä tehty jo useamman vuoden ajan vaikka mitä. Joskus olen hypistellyt näppismagneetteja jossain käsityökaupassa, mutta jätin ostamatta kovan hinnan takia. Nyt kun oli mahdollista tehdä omat magneetit, niin heti tartuin tuumasta toimeen. Huomattavasti halvemmaksikin se tuli, kuin niiden valmiiden ostaminen, sillä rulla magneettiteippiä maksoi 5,95€ ja siitä kolmen metrin rullasta kului noin 4cm pätkä tähän projektiin.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Joul... KEVÄT mielessä


Tarkoitus oli kyllä kasvattaa omia hyasintteja jouluksi, mutta vasta kotona luin asiasta enempi ja huomasin, että sipulien pitää olla kylmäkäsiteltyjä, jos haluaa niiden kukkivan jouluksi. Kasvatan siis hyasintteja kevääksi :) Vanhassa kattilassa on viimekeväiset narsissin sipulit. Niistä poistin kaiken kuolleen ja irtonaisen roskan ja laitoin uuteen multaan. Saa nähdä miten niiden kanssa käy.
Jos haluaa kasvattaa sipulikasveja kevääksi ruukuissa, niin ohjeissa neuvotaan laittamaan ruukut pimeään ja viileään kellariin istutuksen jälkeen. Minulla kun ei sitä kellaria ole, niin laitoin ruukut eteisen nurkassa olevaan kenkälaatikkoon. Siellä on  pimeää ja sään viiletessä myös huomattavasti kylmempää kuin eteisessä muutoin. Nytkin eteisessä on +19 ja laatikossa +14.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Syysvalot


Ihan vielä ei ole jouluvalojen aika, mutta syysvalot voi laittaa jo ikkunaan. Valot ovat vanhat, mutta uudet varjostimet tein tänään. Idea ei ole oma, mutta en enää löytänyt sitä nettisivua mistä idean sain. Varjostimina toimii kirkkaat kertakäyttömukit, jotka olen päällystänyt erilaisilla kankailla. Tein ensin paperista kaavan mukin avulla ja kaavan avulla leikkasin kankaat. Liimana käytin sprayliimaa. Purkissa sanotaan, että liimaa laitetaan molempiin pintoihin, mutta minä spreijasin liimaa vain kankaaseen ja hyvin pysyy, ainakin toistaiseksi.


Kuppien pohjaan tein terävällä veitsellä kolmionmallisen reijän ja työnsin lamput läpi. Pohja oli aika paksua muovia ja osa pohjista repesi enemmän kuin olisi ollut tarpeen, mutta kirkkaalla teipillä sain kaikki vauriot korjattua varsin huomaamattomasti.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Salin tapetointia



Tänään oli se päivä, kun isä aloitti salin tapetoimisen. Vähän jäi urakka vielä kesken, mutta jos huomenna sataa, niin isä tulee lopettamaan tapetoinnin sillä välin kun minä olen töissä. Itse sain yhden ikkunaruudun maalausta vaille valmiiksi. Vielä yhden ruudun kunnostus ja molempien maalaus, niin sitten saan saliin ulkoikkunat paikoilleen. Nythän salin ikkunassa on vai pressu pitämässä sateen ja tuulen loitolla.

torstai 19. syyskuuta 2013

Syksy


Nyt se on täällä. Syksy. Ihan niin kuin muidenkin vuodenaikojen kohdalla, sitä vain herää eräänä aamuna ja huomaa, että on siirrytty vuoden seuraavaan vaiheeseen. Isännänviiri oli salossa koko kesän, mutta tänään laskin sen alas, sillä se ei kuulu syksyyn, syksyyn kuuluu paljaus.


Koivut ovat yksilöitä. Toiset aloittavat kevään aijemmin kuin muut ja sama koskee syksyä, toisille se tulee aikaisemmin kuin toisille.



Vilja on korjattu..


  ..ja pellot kynnetty.


Saunan uudella ikkunalla oli tungosta. Lasi on lämmin saunomisen jäljiltä ja kärpäset ovat kerääntyneet sen pinnalle lämmittelemään.