tiistai 27. marraskuuta 2012

Vuosi takana..

Tässä on vuosi hurahtanut ihan huomaamatta. Marraskkuun 21.päivä tuli vuosi siitä kun sain avaimet uuteen kotiini. Vuosi on pitkä aika ja silti se on kiitänyt ohi miltein liian nopeasti. Vasta eilenhän minä tämän talon ostin. Luin tämän blogin läpi tänään ja huomasin, etten ole laittanut tänne kaikkia niitä kuvia joiden perusteella tämän talon ostin. Seuraava kuvapläjäys on kiinteistönvälittäjän ottama.
Nykyinen makuuhuone ja työhuonetta

Sali

Salin tiskin takunen

Eteisen ikkunalta

Kuistia

Keittiö

Keittiö

Nykyinen makuuhuone

Seuraavat kuvat ovat jo minun ottamia. Ja kuvissa on minun uudet ulko-ovet! Kuvistakin näkee, ettei kaikkea maalia ole vielä rapsuteltu pois, mutta tällä erää ne ovat riittävän siistit. Pintakäsittelyäkään en ole vielä päättänyt. Silti olen todella tyytyväinen niihin! Ne ovat suuremmat kun osasin ajatella, mutta johan tuntuu hulppealta kävellä sisään kun on isot ovet avattavana. Ovet ovat yhteensä noin 120cm leveät ja 220cm korkeat. Vetimet vielä puuttuu, joten siksi ovissa on ihmeellinen palikkasysteemi pitämässä niitä kiinni.

Ulkoa päin

Sisältä päin
Vuosi on takana ja tuo blogin lukeminen kyllä kannatti. Sitä itse sokeutuu kaikelle sille, mitä täällä on jo saatu aikaiseksi. On ihan käsittämätöntä, että olen muuttanut tänne seitsämän viikkoa sen jälkeen kun avaimet olen saanut käteen. Eihän täällä ollut silloin vielä mitään! Seitsämässä viikossa hankittiin kuitenkin vesi taloon, tehtiin huussi, rakennettiin keittiö ja remontoitiin makuuhuone, uutta lattiaa myöten.
Jonnalle iso kiitos kommentista edelliseen postaukseen. Oli ihana lukea siitä, kuinka joku saa tästä kaaoksesta inspiraatiota ja kun joku muu näkee kauneutta tässä sekasorrossa, niin sitä on silloin pakko pysähtyä itsekkin ja tarkastella hieman tilannetta. Muutos on kyllä suuri ja töitä on tehty paljon, mutta välillä se tehtävien töiden-lista tuntuu ylitsepääsemättömän pitkältä. Sisätyöt ei enää juuri huoleta vaikka salin remontti on vasta edessä, mutta ikkunoiden entisöinti pitäisi aloittaa ensikesänä ja katto pitäisi maalata. Katon ajattelin maalauttaa jollain firmalla, kun muutoin se urakka kestää koko kesän. Pihavaja pitäisi kääntää, eli rakentaa uudestaan uuteen paikkaan ja talo täytyisi myös maalaata. Huh, tuli hiki jo pelkästä ajattelusta, vaikken taloa ostaessa kyllä hetkeäkään kuvitellut valmista ostavani...

perjantai 23. marraskuuta 2012

Reikä


Mun talossa on reikä. Ei onneksi ihan ulos asti, mutta eteisen ja kylmän kuistin väliltä puuttuu seinä miltein kokonaan. Uusia pariovia verten on nyt aukko valmiina ja enää ei tarvita kun uudet karmit ja ei  muuta kun ovet paikoilleen. Harmi vaan et isällä on ukkivelvollisuuksia koko viikonlopun, joten minä elelen ilman ovia koko viikonlopun. 


Eteisen lämpötila on ollut siinä +10 asteen paikkeilla ja toivotaan, ettei se sitä alemmaksi laske nytkään. Koska ilmat suosivat, on lämpöä nyt +13astetta ja avoimen oviaukon peitoksi on laitettu patja ja vanhoja vilttejä. Yöksi vielä isompi patja tuon kaiken komeuden päälle, niin josko lämmin ilma pysyisi sisällä.


Hyasinttiä olisin kaivannut, mutta kaupassa ei niitä vielä ollut. Ostin sitten amarylliksen sipulin. En kyllä muista, että onko se yksinkertainen punainen vai kerrottu valkoinen, mutta se toivottavasti selvinnee viimeistään joulun aikan. Hyötykasvisyhdistyksen ohjeilla olen tätä sipulia hoivannut ja vasta tänään se on purkkiin laitettu.

torstai 22. marraskuuta 2012

Tapettia

Isä löysi vintiltä ruskeakantisen vihkosen pari viikkoa sitten. Kyseessä on Pihlgren ja Ritola Oy:n tapettikirja, joka on varmaankin kaupan peruja. Vuosilukua siinä ei ole, mutta puhelinnumerot ovat 89 ja 90, joten ihan uudesta kirjasta ei taida olla kyse. Ja kauppahan aloitti täällä vuonna 1948, jos minun salapoliisintyö on osunut oikeaan.


Malleja ei ole monta, näiden alla olevien mallien lisäksi on vain neljä muuta, joista kahdella on kaksi värivaihtoehtoa. Kolme mallia ovat kukka-aiheisia ja yhdessä on vaalealla pohjalla kullanvärisiä sulkia. Aika rumia minun mielestä ja värittömiä, mutta jos joku haluaa ne ehdottomasti nähdä niin voin laitaa kuvia myöhemmin.
Nämä alla olevat mallit ovat sen sijaan ihania. Minua on aina kiehtonut tyyleinä 50-luku ja funkkis. En nyt tarkoita amerikanautoja ja tyllihameita, vaan sitä ihanaa hunajanväristä pyöreäkulmaista sisustustyyliä. Jos suunnittelija  täytyy mainita niin Ilmari Tapiovaara ihan ehdottomasti. Tämä talo tarvitsee hieman talonpoikaisemman sisustuksen ja ihanaa on sekin, mutta jos joudun joskus kaupunkiin takaisin muuttamaan niin silloin menee uusiksi myös koko sisustus ja kaiken tämän nykyisen tilalle tulee juuri sitä ihanaa vanhaa tavaraa, joka on tänne liian uutta. Silloin voisin laittaa seinälle myös minkä tahansa näistä seuraavista tapeteista, jos ne olisivat silloin vaikka jo uudelleen tuotannossa.





tiistai 20. marraskuuta 2012

Olkikoristeita

Kävin eilen ystäväni kanssa askarteluliikkeessä ja heräteostoksina ostin olkia ja punaisia helmiä. Olen joskus ala-asteella tehnyt joulukoristeen kotiin ja se on edelleen yksi niistä koristeista jonka äiti laittaa esille joka joulu. Nyt tein itselleni samanlaisen ja kun oikein innostuin niin tein samalla useamman. 
Liotin olkia lämpimässä vedessä noin viisi minuuttia ja sen jälkeen käärin ne muovipussiin "muhimaan" puoleksi tunniksi. Leikkasin saksilla muutaman oljen kerrallaan ja ohkasella parsinneulalla pujotin ne oljen pätkät punaiseen ompelulankaan. Kahdesta kuuteen olkea peräkkäin ja pieni punainen helmi väliin. 
Paperinen joulutähti on ollut ikkunassa lokakuun lopusta asti (iski jokin mielenhäiriö kun ensilumi satoi maahaan) ja nämä olkikoristeetkin ovat jo paikoillaan, joten pakko kai se on myöntää, että täällä odotetaan joulua. Olen myös ostanut joululahjan ensimmäistä kertaa vuosiin. Se lahja jääköön ainokaiseksi tänä vuonna, mutta tarkoitus olisi myös lähettää joulukortteja muutaman vuoden tauon jälkeen ja vieläpä tehdä ne itse.


perjantai 16. marraskuuta 2012

Arki ergonomiaa

Minun selkä on hieman kipuillut viime aikoina. 'Hieman' on suhteellinen käsite tässä yhteydessä, mutta VAIN yhden kerran olen joutunut kantamaan halot yksitellen sisään, koska en saanut halkokoria nostettua. Viimeisen vuoden aikana tämä sohvaperunakroppa on joutunut tottumaan kaikenlaiseen uuteen työhön, kuten halon hakkuu, remontoiminen, puutarhahommat, lumen luonti jne. Ja ihan ei ole lihakset pysyneet perässä. Kehitystä on toki tapahtunut (se halkokorillinen painaa nykyään huomattavasti vähemän kuin viime jouluna), mutta se tuikitarpeellinen kehonhuolto on jäänyt välistä ja sen seurauksia tässä nyt maksellaan. Hierojalla olen käynyt ja päivittäin olen koittanut venytellä, mutta aika "heikossa hapessa" ollaan.  
Jottei tilanne enää pahene ja selkä pääsisi hieman helpommalla, niin iskä toi tänään minun hakkuupölliin korokkeen. Ei se kaunis ole, mutta saanpahan halot halottua ilman turhaa kumartelua. Arki ergonomiaa sieltä parhaasta päästä :)


tiistai 13. marraskuuta 2012

Eteinen etenee...

 ...tai sitten ei. Monta päivää ollaan isän kanssa puuhattu ja mitään näkyvää ei olla saatu aikaiseksi. Vintin portaita ei vielä  ole, eikä edes sitä luukkua sinne vintille. Sekin on minulle vielä mysteeri, että miten noin iso ja varmasti kohtalaisen painava luukku saadaan auki ilman apuvoimia. Isä on kyllä selittänyt jotain jostain köydestä, jolla luukun saa avattua alhaalta käsin, mutta ihan ei ole mennyt jakeluun sen systeemin toiminta. Asia selkeytynee kun sen näen.


Oma hommani on ollut edelleen tuo "uusien" ulko-ovien maalin rappaus. Loputon urakka! Nyt on enää nuo kuvassa näkyvät kolme peiliä rapsuttamatta ja sen jälkeen voin alkaa kovertamaan taltalla vanhoja sarananpaikkoja hieman suuremmiksi, sillä uudet saranat ovat hieman vanhoja isommat. Vanhat saranat olisin säästänyt, mutta niistä oli tallella vain ne puoliskot, jotka olivat ovissa kiinni.


Vaikkei uutta, valmista työtä, voikkaan vielä esitellä, niin kyllä se hetki koko ajan lähenee. Jos ei näitä turhauttavia työvaiheita olisi, niin eihän tässä remonttipuuhassa olisi mitään onnistumisen iloa. Ja ajalla on tapana kullata muistot, joten eiköhän tänne piakkoin ilmesty uusi maalin rapsutus-projekti tai ainakin jokin vastaava...

torstai 8. marraskuuta 2012

Huussi

Tässä tekstissä puhutaan huussista, tyhjennyksestä ja "tavarasta", joten jos et kestä kyseisten sanojen herättämiä mielikuvia, niin voipi jättää tämän viestin lukematta :) 

Tänään olen siis tyhjentänyt ulkohuussin alusen (jos se jollekkin jäi vielä epäselväksi) ja ajattelein nyt kirjoittaa huussin toiminnasta muutaman sanan. Huussi otettiin käyttöön reilu kymmenen kuukautta sitten ja se on kaikki kokemus mitä minulla ulkovessoista on, joten en ole mitään raamattua tässä kirjoittamassa.
Minulla on käytössä Biolanin kompostikäymälä ja viime talvena se jäätyi, koska se otettiin käyttöön pakkasilla ja ei se tyhjänä jaksa itseään sulana pitää. Keväällä pidin huussin ovea auki aina kun aurinko sinne paistoi ja pönttö alkoi sulaa hyvin jo maaliskuulla. Eipä kyllä tullut kokeiltua, että oliko se missään vaiheessa ihan tönkköjäässä, mutta ei se ainakaan kompostoitunut ennen kevättä. Jossain vaiheessa lopputalvesta mietin, että mahtaako pöntössä riittää tila, mutta kun se suli ja kompostoituminen alkoi, niin äkkiä hulahti kasan pinta ja ensimmäisen tyhjennyksen tein muistaakseni heinä- elokuun vaihteessa. Kompostoituminen oli siinä vaiheessa ollut niin vauhdikasta, että en paljoa sitä tyhjentänyt, kun ajattelin että massa kompostoituu hyvin pitkälle syksyyn ja talven tuotokset tulevat sinne kyllä mahtumaan. Toisin kävi. Ilmojen viiletessä alkoi kompostoituminenkin hidastumaan ja jo tässä vaiheessa vuotta kasa hipoi pöntön yläreunaa. Tänään olen tyhjentänyt pöntön toistamiseen tälle vuodelle ja tällä kertaa tyhjensin sen miltein kokonaan. Toivottavasti pönttö jaksaa pitää itsensä sulana mahdollisimman pitkään ja kompostoituminen jatkuisi edes jonkin asteisena läpi talven, muutoin voin joutua keksimään vaihtoehtoisia "huusseja" ennen kevättä. Suunnitelmani on, että ensi keväänä kun kompostoituminen on taas lähtenyt vauhdilla käyntiin, tyhjennän pöntön miltein kokonaan. Seuraavan kerran tyhjennän pöntön mahdollisimman myöhään ennen kunnon talvea, eli kun vielä voi kottikärryjä työntää ja huussi ei heti jäädy kun se tyhjenee. Katsotaan miten käy.
Minulla tämä pönttö on ympärivuotisessa käytössä ja se on myös tämän talouden ainoa käymälä. Jos minulla (yhden hengen talous) on vaikeuksia pöntön tilavuuden riittämisen kanssa, niin sanoisimpa, ettei tämä ole se oikea ratkaisu isomman perheen tarpeisiin, jos käyttö on muuta kuin satunnaista. En myöskään voi laittaa keittiössä syntyvää biojätettä tuonne, sillä muutoin tila lopuisi varmasti ennen aikojaan.


Pöntön tilavuus on se ainoa moite, jonka voin tästä pöntöstä sanoa. Ihan joka kerta en kuoriketta heitä pönttöön, mutta kerran päivässä tai joka toinen päivä ainakin kerros pinnalle, niin hyvin pysyy kosteana tai tarpeeksi kuivana, miten päin sen nyt haluaa sanoa. Takareunassa on pyöreä "ilmastointilaite" eli räppänä, jonka voi kiertää auki tai kiinni. En kiinnittänyt kyseiseen räppänään mitään huomiota ennen kuin styroksikannen alapintaan oli kertynyt kosteutta. Ruuvasin räppänää hieman auki ja jo loppui liian kosteuden kerääntyminen. Minulla ei ole sitä rupellia tuolla huussin katolla, vaan tuuletusputki on ihan vaan suoraputki. Ei ole silti haissut kertaakaan tuo käymälä. Kesällä kun kompostoituminen oli huipussaan, niin kannen avatessa tuli mullan tuoksua, mutta muutoin ei mitään. Kesällä kun pöntölle istui niin pöntöstä tuli myös lämmin henkäys kohti ahteria ja se oli alkuunsa hieman outoa, mutta tokian se kompostikasa tuottaa myös sitä lämpöä lahotessaan.


Itse tyhjennys toimii varsin helposti. Takaa vaan luuku auki ja tavara lapilla kottikärryihin ja lehtikompostin sekaan. "Paskalaudan" olen isältä tilannut. Kun luukun aukaisee ja lapion sinne työntää, niin aina tahtoo osa tavarasta tippua siihen maahan pöntön taakse ja kun sen tippuneen tavaran sieltä on nyt pari kertaa istutuslapiolla pois kaivanut, niin levy siinä maan peittona helpottaisi kummasti tyhjennysoperaation jälkipyykkiä. 
Jos nyt ihan muutamalla sanalla sanon jotain siitä itse tavarastakin, niin kummallakin tyhjennyskerralla tavara on ollut mustaa, kosteaa ja täysin hajutonta. Sokkotestissä en tuota tavaraa normi kompostista erottaisi. Nyt kun otin pöntön miltein tyhjäksi ja tuotokset oli uudempia, niin siltikin ainoat tunnistettavat jutut olivat wc-paperituppoja. Ja heti aloin miettimään miten saisin paperitupon kokoa pienennettyä...
Pöntön tyhjennän siis kompostikehikkoon jossa on myös puutarhajätettä. Se saa rauhassa muhia vielä ainakin ensikesään ellei seuraavaankin ja sen jälkeen se päätyy kukkapenkkeihin.  Kasvimaalle sitä ei ollut tarkoitus levittää, mutta taidan kyllä ottaa selvää miten kauan tuota täytyisi kompostoida, jos sitä haluaisi esim. marjapensaiden juurelle laittaa.

 

Jottei lukijat saa väärää kuvaa huussin tyhjennyksestä tai kuvittele, että täällä toista Strömsötä perustellaan, niin kerronpa vielä että siististä hommasta huolimatta rukkaset meni pesuun..

lauantai 3. marraskuuta 2012

Löylyt!

No niin. Nyt on sauna lämpiämässä ja ensimmäiset löylyt on kohta edessä. Vielä on sisustuspuuhat kesken ja ikkunatkin puuttuu, mutta ei se kylpemistä estä.


Pukuhuoneen puolella on vielä lattiakin maalaamatta, mutta laitoin kuitenkin maton jo paikoilleen jotta ei varpaita palele kun käyn jäähyttelemässä löylyjen lomassa.






Lisäys: Olipa muuten hyvät löylyt! Ja lauderatkaisu tuntui todella hyvältä. Ylälauteellahan on syvyyttä peräti metri, eli mahtuu hyvin jalatkin lauteille ja löhötä voi miten päin tahansa. Pukuhuone vielä valmiiksi niin on vilvottelukin mukavampaa.