keskiviikko 2. marraskuuta 2016

3€ makeover

Täällä ollaan hengissä ja hyvissä voimissa. Pariin kuukauteen ei ole tullut mitään tänne kirjoitettua, mutta ei se sitä tarkoita ettei mitään olisi tapahtunut. Jotenkin on aika vain mennyt niin nopeasti, ettei ole mukamas ollut aikaa istua alas kirjoittamaan. 
Ikkunat on saatu kaikki vaihdettua uusiin ja kaikki niihin liittyvät viimeistelytyötkin on tehty listoja myöten. Jopa ulkopuolella olevien koristelistojen punaiset osat on maalattu, joten ei sekään työ jäänyt odottamaan ensi kesää.


Ikkunoiden uusimisen myötä teki mieli uusia myös sisustusta. Jo aiemmin olen ollut hieman tyytymätön tuohon saliin. Jotenkin sen sisustus ei vain ole ollut ihan sitä mitä haluaisin sen olevan. Olen muun muassa haaveillut mustaksi maalatusta vitriinikaapista vanhan astiakaapin tilalle. Astiakaapissa ei perjaatteessa ole mitään vikaa, mutta se on minusta jotenkin liian soma ja vanhanaikainen. Haluaisin modernimman ilmeen koko tilaan, sillä hirsiseinissä on ihan tarpeeksi maalaisromantiikka minun makuun. Sopivaa kaappia ei vain ole tullut vastaan ja ei oikein olisi varaa sellaista nyt ostaakaan, joten päivitinpä vanhan kaapin kolmella eurolla paremmin itseäni miellyttäväksi.


Ovien peilejä ei ole maalattu, sillä kaappi on menossa vanhempieni keittiöön sitten jos/kun sen vitriinikaapin joskus hankin. Ihan kartongilla on tämä muodonmuutos toteutettu ja koriste-esineitä vaihtamalla. 
Hyvä tuli, vaikka itse sanonkin. Samalla perjaatteella ajattelin muokata loputkin  salin sisustuksesta, eli kaapin pohjia penkomalla ja pienin edullisin hankinnoin. Saapa nähdä millainen kokonaisuus siitä lopulta muodostuu.

torstai 18. elokuuta 2016

Ikkunoiden asentamista


Tästä se lähti. Isä on ollut hommissa miltein joka päivä sillä välin kun minä olen ollut töissä. Lahoja kohtia on tullut vastaan, kuten epäilinkin, mutta ei toistaiseksi mitään suurempaa.


 Vanhat ruudut päätyvät joko kasvihuoneeksi taikka kierrätykseen.



Sateen varalta ikkuna-aukko suojattiin "muovikuplalla".


Ei olisi näitä karmeja enää uudella maalilla paikattu.


Tämän kuvan nähdessä tuli mieleen, että jokohan se pitäisi ensi kesänä pestä ja maalata tämä talo?


Koristelaudat menivät myös vaihtoon.




Siinäpä se nyt olisi. Koristeet maalataan toki punaisiksi kuten alkuperäisissäkin, mutta se jäänee ensi kesään. Vanhoista ikkunoista poiketen, uusiin ikkunoihin tuli/tulee pellit alalaitaan, jotta vesi ei jää alakarmin päälle seisomaan.


Sisäpuolen viimeistely, eli se aina roikkumaan jäävä listoitus, jää siihen aikaan kun kaikki ikkunat on vaihdettu. Ennen sitä täytyy myös laitaa pellavarivettä eristeeksi seinän ja ikkunan väliin.

tiistai 2. elokuuta 2016

Kurkku






 Jossain mielenhäiriössä ostin kasvihuonekurkun siemeniä keväällä ja laitoin ne jopa purkkeihin kasvamaan. Sen jälkeen en olekkaan niille mitään tehnyt. Tuolla ne ovat koko kesän kuistin ikkunalla olleet ja sen verran pieniltä näyttäneet, etten ajatellut niiden ehtivän edes kukkia tälle kesälle. Muutama viikko sitten niihin alkoi kuitenkin ilmestyä kukkia ja pienen pieniä kurkun alkuja. Pienistä aluista on kehittynyt noin kymmenen sentin mittaisia nystyräisiä kurkkuja ja eilen uskaltauduin niitä vihdoin maistamaan. Enkä ole ikinä parempaa kurkkua syönyt! Ei ole kaupan kurkuista näille kilpailijaa, sillä sen verran makosista ja rapeista vihanneksista on kyse. Siemenet oli Nelson Gardenin luomusiemeniä (Picolino F1) ja ensi keväänä ostan niitä taas. Jos näin huonolla hoidolla (oman onnensa nojassa ovat olleet) saa noin maukkaan sadon, niin paremmalla hoidolla maukkaasta sadosta voi nauttia kenties kauemmin. On kasveissa vielä nuppuja ja pieniä alkuja jäljellä, joten kenties saan vielä toisen satsin syötävää vielä tällekin vuodelle.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Keittiön uudistusta



 Sateisten kelien takia on täytynyt kehitellä puuhaa sisätiloissa. Toki olisin voinut remontoida kuistia tai sulattaa pakastimet, mutta keittiön "alakaappien" maalaaminen oli enempi mieleen. Varsinaisia alakaappeja minulla ei keittiössä ole, mutta laatikosto hellan vieressä ja verholla peitetty "allaskaappi" tiskipöydän alla. Molemmat näistä ovat nyt muuttuneet valkoisista tumman harmaiksi. Ulkonäölliset asiat tähän muutokseen innostivat, mutta myös käytännölliset seikat vaikuttivat päätökseen. Varsinkin "allaskaapin" valkeat reunat olivat lähes aina liasta harmaat. Myös laatikoston kulmassa oli koiran kropan korkeudella likainen kohta, jota sai aina olla pesemässä. Mutta nyt ei ainakaan tumma lika enää niin hyvin erotu kuin ennen. Keittiö sai mielestäni myös ryhdikkäämmän ilmeen, vaikka olisikin taas hyvä karsia tavaran määrää tasoilla.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Uudet ikkunat



 Olen nyt useamman vuoden täällä asunut ja näiden vanhojen ikkunoiden kanssa elänyt. Jossain vaiheessa ajattelin itse kunnostaa nämä ikkunat, mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei se ole kovinkaan pitkäikäinen ratkaisu. Ylhäällä on kuva siitä, mitä tapahtuu kun kovalla sateella tuulee pellon puolelta. Vesi tulee sisään. Ei tämä onneksi ole ongelma joka sateella, mutta kerran kesässä tapahtuva tilanne kuitenkin.



 Nämä kuvat ovat viime talvelta. Lämpötilan vaihdellessa ikkunoihin kerääntyy jäätä. Osa laseista on myös rikki. Näiden kuvien myötä on kenties ymmärrettävää, että viime keväänä viimeinkin päädyin ikkunoiden uusimiseen. 
 Ihan itsestään selvää oli alusta alkaen, että haluan puusepän tekemät perinneikkunat. Samanlaiset kuin nämä vanhatkin. Olin kuullut paljon hyvää eräästä täkäläisestä puusepänliikkeestä, joka on tehnyt perinneikkunoita vanhoihin taloihin. Otin siihen liikkeeseen yhteyttä ja kyselin tarjousta, mutta hepä eivät halunneet minulle perinneikkunoita tehdä. Menin nimittäin kertomaan, ettei tämä talo ole museoviraston suojelema rakennut ja heti tarjottiin vain alumiinia ja lämpölaseja.
 Löysin toisen puusepän, joka olisi tehnyt ikkunat puuvalmiiksi ja vanhan kaupungin Lasi Manu olisi ruudut kyllä lasittanut, mutta tässä vaihtoehdossa maalaaminen olisi jäänyt minun kontolleni. Aikaa tuntuu olevan muutoinkin rajallisesti ja tekemättömiä töitä kasaantuu koko ajan vain lisää, joten maalausurakan suorittaminen sen kaiken muun ohella ei houkutellut.
 Netissä seikkaillessani löysin kuvia sellaisista ikkunoista jotka minulla oli mielessä ja ne ikkunat oli tehnyt tuuloslainen Puusepänliike Hannes. Heidän kuvagallerian kuvia selatessani huomasin heidän tehneen myös Oulunsalon kirkon ulko-ovet ja ajattelin, että kenties he voisivat tehdä myös minun ikkunat vaikka välimatkaa paljon onkin. Laitoin viestiä ja kysyin, että voinko tulla käymään. 
 Pääsiäisenä mökille mennessä poikkesin matkalla Tuuloksessa ja minulle esiteltiin tuotantotilat, materiaalit ja  työtavat. Taisin olla siellä miltein pari tuntia ja me käytiin läpi koko prosessi alusta loppuun asti. Puunsyiden tiheydestä, profiilien vaihtoehtoihin ja saranoiden malleihin. Vaihtoehtoja oli paljon ja jos olisin halunnut jotain mitä heillä ei olisi ollut, niin sekin olisi jostain hankittu. Ja kaikki minulle oudot käsitteet selitettiin, joten pois lähtiessä oli todella hyvä olo. Tätä mahdollista asiakasta oli palveltu loistavasti! Pyysin tarjouksen ja jäin jännityksellä odottamaan, että onko minulla varaa vai ei. Minulla oli kipukynnyksenä 15000€. Jos hinta olisi yli sen, niin miettisin jotain muuta. Tarjous jäi rahteineen päivineen reippaasti alle kipukynnyksen ja pankissa näytetiin vihreää valoa, joten tilasin talooni uudet ikkunat.

perinneikkuna_logo_copy3

 Logon kuva on liikkeen nettisivuilta

Kevään ja kesän aikana olen WhatsAppin kautta saanut kuvia töiden etenemisestä ja kaikki alla olevat kuvat ovatkin Puusepänliike Hanneksen ottamia.



Pokat pinossa


Karmipuiden liitoksia


Pokat matkalla pohjamaalaukseen


 Lasien kittausta


 Kitatut ruudut kuivumassa


Pohjamaali maalattiin ruiskulla, mutta pintakerrokset maalattiin käsin. 


Tässä olisi valmiit sisään - ulos avautuvat puusepän tekemät perinteiset kitti-ikkunat! Ikkunat saapuvat pihaan tuotuina elokuun puolessavälissä, kun reissut ja lomat ovat ohi ja sen jälkeen isä aloittaa niiden paikoilleen asentamisen. Kuten ylimmästä kuvasta voi päätellä, niin vastassa saattaa olla myös lahovaurioiden korjaamista. Tavoite olisi saada kaikki ikkunat vaihdettua tänä syksynä, joten toivotaan sateetonta syksyä.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Pyöräretki kylälle




Sää ei ole ollut kesäisen kepeä viime aikoina ja se on hieman tätä lomafiilistäkin tuonut alaspäin. Ei se sää tänäänkään ollut mitenkään heinäkuuhun sopiva, mutta kun ei satanut saavista kaatamalla, niin lähdin pienelle retkelle tuonne kylille. Matkaa kertyi aavistuksen vajaat 10km per suunta, mutta olipahan ainakin happirakas ilma polkea.
Kylän yleisellä uimarannalla kävin syömässä jäätelön ja miltein tunti siinä hurahti, kun istuskelin ja katselin järvelle.


Jäätelön jälkiruuaksi oli tarjolla metsämansikoita.



Puolessa välissä kotimatkalla pysähdyin myös ottamaan pari kuvaa tien vieressä päivystävistä kyläläisistä. Normaalisti tuon matkan ajaa autolla ja eläinten kuvaamista olen monesti suunnitellut, mutta eihän sitä "kiireessä" ole koskaan ehtinyt pysähtyä. Nyt oli aikaa, vaikka puhelinta kummempaa kameraa ei mukana ollutkaan.


Kaupasta ostetut ruuat kippasin pyöränkoriin, kun matkalla huomasin, että kanttarellikausikin on alkanut. Isoja ja meheviä kanttarelleja oli vaikka kuinka paljon ja tokihan ne piti mukaan kerätä. Nyt onkin ilta mennyt sieniä puhdistaessa ja pilkkoessa. Edelleenkään en näitä itse syö, mutta äidille ja isälle ne taaskin kelpaavat. Kuivuriin menevät huomenna, niin ovat kätevämpiä kuskata veneretkillä kuin pakastetut.
En tiedä että kostautuiko laiturilla istuskelu, märässä metsässä kävely vai se, että "kesälomastressi" tuntui tuolla reissulla helpottavan, sillä nyt on flunssa. Päivällä ei ollut mitään oireita, muutoin en olisi reissuun lähtenytkään, ja nyt parin tunnin aikana on kaikki kunnollisen kesäflunssan merkit ilmaantuneet. Lämpöä on, samoin kurkkukipu ja tukkoinen nenä, sekä päänsärky ja kipeä kroppa. No onpahan huomiselle hyvä syy pysyä sängyssä koko päivä ja lukea kirjoja.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kristalli

 

Pussillinen lakritsia, 3mm halkaisialtaan olevia mustia pillejä askartelukaupasta, Eija Kosken Himmeli-kirja ja yhden työpäivän verran tunteja. Siinäpä tarvikeet minun viime päivien ajanvietteeseen. Mallin nimi on Kristalli ja toimiihan tuo muovisista pilleistäkin tehtynä.


keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Tankar


Niinpä on kevät vaihtunut kesäksi ja lomakin jo aloitettu. Sen verran oli töisevä työvuosi, että ei ole tämä blogin päivittäminen juurikaan ollut mielessä. Kesän vapaistakin olen ensimmäiset viikot viettänyt lähinnä nukkuen. Unta on kertynyt yli kymmenen tuntia miltein joka yö ja siihen päälle on vielä päiväunetkin maittaneet. Nyt alkaa jo tuntumaan siltä, että suurin väsymys on väistynyt, joten josko se lomafiilis tästä alkaisi.


Viime viikolla (vai olikohan jo sitä edellisellä...) hypättiin ystävän kanssa Ms Jennyn kyytiin ja tehtiin retki Tankarin majakkasaarelle. Laivamatka kestää puolitoista tuntia suuntaansa ja perillä on pari tuntia aikaa kierrellä saarta, eli varsin sopiva päiväretkikohde.




Olen aikaisemminkin Tankarissa käynyt, mutta silloin ei majakka ollut auki. Majakka on edelleen toiminnassa ja se on kunnostettu pari vuotta sitten. Kunnostuksen yhteydessä sen turvallisuutta myös lisättiin ja täten sinne pääsee 3€ pääsymaksun maksettuaan tutustumaan. Tilaa oli todella niukasti, joten vain viisi henkilöä kerrallaan sai ylös kiivetä. Portaat jäi laskematta, mutta kyllä niitä jokunen oli. Majakan kantama on 50km, joten korkeutta lienee riittävästi.








Saarella on myös kirkko. Majakalla ollut opas kertoi sen olevan sadalle hengelle rakennettu. Ovat ihmiset vain levenneet vuosien saatossa sen verran, että  ei sinne enää sataa ihmistä mahdu. Majakan tavoin myös kirkko on edelleen käytössä. Tuonakin sunnunaina oli kirkossa hartaushetki ja tälle kesälle se on varattu myös häitä varten.


Omat eväät oli mukana ja aurinkoisella kalliolla istuessa mansikat maistuivat hyvältä. Kaksi tuntia perillä oli aika lyhyt aika. Mielellään olisimme viettäneet siellä pidempäänkin aikaa, kiertäneet luontopolun toisenkin puolen ja paistaneet vaikka makkarat nuotiopaikalla. Mutta ainahan tuonne voi palata ja luulen että näin myös tapahtuu.
Olen kevään aikana jotain pientä kotonakin puuhaillut. Koitan niitä askreita ja tuleviakin juttuja tänne hieman ahkerammin taas päivitellä. Ei ole tarkoitus blogia lopettaa, mutta en myöskään aio ottaa tästä  mitään stressiä. Kirjoittelen kun siltä tuntuu.